Bertha Baetz selvisi hengissä Hitlerin hirmuhallinnosta poikansa kanssa, jonka isä oli tummaihoinen liberialainen. 

© Fischerverlage & Wikipedia

Tummaihoinen Hans-Jürgen halusi Hitlerjugendiin

Saksalaisen Hans-Jürgenin äiti oli valkoinen ja isä musta, ja hän kasvoi natsien valtaannousun varjossa. Pieni poika kadehti valkoisten ikätovereidensa välistä yhteenkuuluvuutta, joka pohjautui vihaan ja rasismiin.

keskiviikko 14. helmikuuta 2018 teksti Nanna Dissing Bay Jørgensen

Hans-Jürgen Massaquoi kasvoi Hampurin laitamilla loistohuvilassa, jossa suuri joukko palvelijoita oli valmiina täyttämään hänen pienimmänkin pyyntönsä. 

Hänen isänsä oli liberialainen Al-Haj Massaquoi, jonka isä puolestaan oli Liberian konsuli Hampurissa, ja perhe eli etuoikeutettua elämää. 

”Yhdistin mustan ihonvärin paremmuuteen. Kaikki palvelijamme olivat valkoisia”, hän muisteli useita vuosia myöhemmin.

Vuonna 1929 Hans-Jürgenin ollessa kolmevuotias hän joutui kohtaamaan karun todellisuuden huvilan suojaisaa puutarhaa ympäröivän aidan toisella puolella. 

Hänen isoisänsä yritti luoda poliittista uraa Liberiassa, ja Hans-Jürgenin isän oli osallistuttava hänen kampanjaansa. 

Isä ja isoisä matkustivat Länsi-Afrikassa sijaitsevaan Liberiaan jäädäkseen. Äiti Bertha kieltäytyi lähtemästä mukaan ja jäi Hans-Jürgenin kanssa Saksaan. 

Hans-Jürgen kantoi hakaristimerkkiä yhtä ylpeänä kuin valkoiset luokkatoverinsa.

© Fischervarlage

Hans-Jürgen sai uusia ystäviä

Vuonna 1929 Saksassa oli kolme miljoonaa työtöntä. Natsit parjasivat ensimmäisen maailmansodan voittajia, juutalaisia ja muita ”ei-arjalaisia”, ja puolue kasvoi nopeasti. Nälkäiset saksalaiset toivoivat, että kansallissosialistinen politiikka toisi heille leipää pöytään.

Bertha oli nyt mustan pojan yksinhuoltaja. Hän sai töitä sairaanhoitajana ja muutti poikineen ahtaaseen ja kylmään yhden huoneen asuntoon purkuvalmiiseen taloon, jonne ei tullut lämmintä vettä. Kaikki muuttui. 

Ylellinen elämä vaihtui niukkuuteen, ja Hans-Jürgen joutui kokemaan tummaihoisiin kohdistuvan halveksunnan. Kolmevuotias poika sai huomata, miten ystävälliset katseet ja kommentit vaihtuivat vihamielisiin silmäyksiin, solvauksiin ja ivahuutoihin.

Ajan mittaan Hans-Jürgen kuitenkin sopeutui uuteen elämäänsä ja asuinympäristöönsä. Tumma poika sai vaaleahiuksisia ystäviä ja aloitti koulun. 

Tammikuussa 1933, kolme kuukautta ennen kuin Hans-Jürgen meni toiselle luokalle, Adolf Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri. 

Pian univormuun pukeutuneet natsit marssivat kaduilla, ja puhujapöntöistä kaikuvat kiihkeät äänet ylistivät kilpaa Saksan uutta johtajaa. Innostus levisi ja tarttui myös Hans-Jürgeniin: 

”Natsit järjestivät kaikista poliittisista puolueista parhaan show’n”, hän kuvaili myöhemmin.

Kun kahdeksanvuotias Hans-Jürgen eräänä aurinkoisena kevätsunnuntaina vuonna 1934 oli katsomassa paraatia ja ensimmäisten rivien joukossa marssinut koulutoveri heilutti hänelle hymyillen, hän oli pakahtua ylpeydestä.

Kerran Hans-Jürgen uskalsi varovasti kurkistaa paikalliseen natsien kokoontumispaikkaan. Paikka oli täynnä kovaäänisiä ja juopuneita miehiä. 

Hänen siinä seisoessaan kaksi suurta kouraa tarttui häneen yhtäkkiä ja nosti hänet ilmaan. Hans-Jürgen kiemurteli itsensä irti ja juoksi pakoon. 

Pako katkesi kuitenkin lyhyeen, ja pian puolustuskyvytön uhri oli jälleen ilmassa. Pojan napannut natsi alkoi voitonriemuisena raahata häntä kohti puhujakoroketta.

Hans-Jürgen voi pahoin pelosta ja kaikkialla leijuvasta tupakan ja oluen katkusta. Juuri kun mies oli nostamassa Hans-Jürgeniä puhujapönttöön huvittaakseen tovereitaan ”ali-ihmistä” esittelemällä, hänet pysäytettiin päättäväisesti. 

Raivostunut naisääni vaiensi mölisevät miehet. Se oli Hans-Jürgenin äiti, joka ei sallinut poikaansa kohdeltavan kuin eläintä. Juopunut natsi irrotti tyrmistyneenä otteensa pojasta.

Hitlerjugendiin lomalupauksilla

Välikohtauksesta huolimatta poikaa poltti edelleen halu löytää paikkansa yhteisössä, joka teki kaikkensa sulkeakseen hänet ulkopuolelle. 

Eräänä päivänä Hans-Jürgenin koulun rehtori julisti kilpailun: luokka, jonka kaikki pojat olisivat ensimmäisenä natsien nuorisojärjestön Hitlerjugendin jäseniä, saisi palkinnoksi lomaa. Hans-Jürgenin luokanvalvoja herra Schürmann innostui. 

Hän kannusti sinnikkäästi poikia liittymään ja merkitsi rastin taululla niiden poikien nimien kohdalle, jotka olivat jo liittyneet. 

Myös 10-vuotias Hans-Jürgen halusi palavasti olla mukana, kunnes eräänä aamuna herra Schürmann musersi hänen toiveensa kertaheitolla: 

”Sinut on vapautettu kilpailusta, sillä sinusta ei voi koskaan tulla Hitlerjugendin jäsentä.”

Hans-Jürgenille ilmoitus tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Hän oli aina saanut kuulla olevansa erilainen, ja nyt häntä pidettiin vielä muita huonompana. 

Tilanne vain paheni. Leikkikentälle, jossa Hans-Jürgen oli viettänyt monia iltapäiviä leikkiin uppoutuneena, oli ilmestynyt kyltti: ”Tämän leikkikentän käyttö on ankarasti kielletty muilta kuin arjalaisilta lapsilta.”

Hans-Jürgen oli menettänyt ainoan turvasatamansa vihamieliseksi muuttuneessa ympäristössä. 

”Sinulla ei ole asiaa tälle leikkikentälle. Etkö osaa lukea?” joku nainen sähisi hänelle kylttiä osoittaen: ”Teidän aikanne on ohi, nyt on meidän vuoromme!”  

Hans-Jürgen muutti sodan jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa hän oli töissä Ebony-lehdessä 40 vuotta. Toimittajana hän haastatteli muun muassa Martin Luther Kingiä (vas.) ja Muhammad Alia (oik.). 

© Fischerverlage

Elämää natsi-Saksassa

Neljännellä luokalla Hans-Jürgenille ilmoitettiin, että hyvistä arvosanoistaan huolimatta hän ei pääsisi lukioon. 

Hänen äitinsä kuitenkin halusi poikansa saavan koulutuksen. Hän kierteli ovilla kyselemässä, kunnes sai Hans-Jürgenille oppisopimuspaikan koneenhoitajana.

Lannistumattoman äitinsä ansiosta Hans-Jürgen Massaquoi selviytyi sodasta ja natsien vainoista. 

Hän joutui äitinsä kanssa elämään jatkuvassa kuolemanpelossa ensin Gestapon vainojen ja sittemmin liittoutuneiden pommitusten takia, mutta he olivat hengissä brittien tullessa Hampuriin vuonna 1945.

Natsismi jätti jälkensä

Natsi-Saksan vaikutus koko Eurooppaan oli suuri vielä sodan jälkeenkin. Siksi myös HISTORIA-lehdessä käsitellään säännöllisesti toista maailmansotaa ja natsismia.

Juuri nyt meillä on esittää loistotarjous, johon kuuluu 9 lehden numeroa sekä omavalintainen lahja. Tutustu tarjoukseen täältä.

Lue lisää

Hans J. Massaquoi: Neger, Neger, Schornsteinfeger, Scherz,1999. Clarence Lusane: Hitler's Black Victims, Routledge­, 2003.

● www.blackpast.org/?q=aah/massaquoi-hans-jurgen-1926

● www.loc.gov/loc/lcib/0003/black_nazi.html

Ehkä sinua kiinnostaa...