”Puolan ratsuväki kävi Saksan tankkien kimppuun”

Puolalaiset olivat niin valmistautumattomia Saksan hyökkäykseen, että Puolan ratsuväki yritti pysäyttää Saksan panssarivaunut sapeleilla! Tarina on hyvä, mutta onko sillä mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Puolalaiset olivat niin valmistautumattomia Saksan hyökkäykseen, että Puolan ratsuväki yritti pysäyttää Saksan panssarivaunut sapeleilla! Tarina on hyvä, mutta onko sillä mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Hans Winke/Imageselect

Natsit hyökkäsivät Puolaan 1. syyskuuta 1939, ja siitä alkoi toinen maailmansota. Krojantyn kylän lähellä puolalainen ulaani- eli ratsuväkirykmentti kävi ankaraan taisteluun saksalaisia vastaan, ja taistelussa kuoli yli 20 ratsukkoa.

Seuraavana päivänä natsit esittelivät kuolleita hevosia kahdelle italialaiselle toimittajalle ja kertoivat, että hevoset olivat kuolleet puolalaisten järjettömässä hyökkäyksessä Saksan panssarivaunuja vastaan.

”Puolalaisten hyökkäys oli rohkea, mutta heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia saksalaisia vastaan.” William L. Shirer: Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho, 1960.

Toimittajat kirjoittivat liikuttavan tarinan epätoivoisista mutta rohkeista puolalaisista, jotka olivat käyneet peitsin ja sapelein panssarivaunujen kimppuun.

Tarina kiersi maailmaa, ja saksalaiset käyttivät sitä propagandassaan korostaakseen Puolan armeijan vanhanaikaisuutta.

Sodan jälkeen tarinaa toistettiin historiankirjoissa, muun muassa toimittaja William L. Shirerin vuonna 1960 julkaistussa ja suuresti arvostetussa teoksessa Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho:

”Hevoset vastaan panssarivaunut! Ratsuväen pitkät peitset vastaan tankkien pitkät putket! Puolalaisten hyökkäys oli rohkea, mutta heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia.”

© Shutterstock

  • Saksalaiskenraali muisteli tapausta
    Saksan hyökkäysjoukkoja Pohjois-Puolassa komentanut Heinz Guderian kuvaili Puolan
    ratsuväen hyödytöntä hyökkäystä muistelmissaan vuonna 1952.

  • Ratsuväkeä ammuttiin panssariajoneuvoista...
    Krojantyn taistelu alkoi puolalaisten ulaanien yllätyshyökkäyksellä. He ajoivat Saksan jalkaväen pakoon, mutta sen jälkeen Saksan panssarivaunut vyöryivät paikalle ja surmasivat kertoman mukaan yli 20 puolalaista.

  • Siitä kerrotaan kirjoissa
    Tarinaa on kerrottu vuodesta 1939, ja se esiintyi ainakin vielä vuonna 2014 tanskalaisen historioitsijan Søren Mørchin kirjassa.

© Shutterstock

  • Paikalla ei ollut saksalaisia tankkeja
    Myöhemmin lähteistä on selvinnyt, että saksalaisilla ei ollut Krojantyn taistelussa panssarivaunuja, vain konekivääreillä varustettuja panssariajoneuvoja.

  • ... eikä Puolan ratsuväki hyökännyt niiden kimppuun
    Kun ulaanit joutuivat saksalaisten tähtäimeen, he eivät lähteneet panssariajoneuvojen kimppuun vaan häipyivät nopeasti.

  • Ulaaneilla oli aseina muutakin kuin sapeleita ja peitsiä
    Puolan ratsusotilailla oli aseina 7,9 mm:n panssarintorjuntakiväärit, joilla pystyi lävistämään kevyesti panssaroidun ajoneuvon. Puolalaisten aseistus oli siis kerrottua tehokkaampi.

Puolan ulaaneilla oli panssarintorjuntakiväärit, jotka olivat todellinen uhka kevyesti panssaroiduille tankeille.

© Ministerstwo Wojny

LOPPUPÄÄTELMÄ: Natsipropagandalla on pitkät jäljet

Ulaanien juuret juontuvat aina 1700-luvulta asti, ja he ovat osa Puolan ylvästä ratsuväkiperinnettä. Tarinaa, jonka mukaan ulaanit taistelivat urheasti mutta turhaan Saksan panssarivaunuja vastaan, jäi elämään, mutta historiantutkijoiden mukaan se ei perustu tosiasioihin.

Puolalaisen ratsuväen tehottomat hyökkäykset sapelein ja peitsin ovat saksalaisen propagandan tuottama myytti. Todellisuudessa ratsuväki pärjäsi oikein hyvin.

Saksalaiset valtasivat Puolan 36 päivässä, ja sinä aikana heihin kohdistui 16 Puolan ratsuväen hyökkäystä, joista suurin osa onnistui. Mokran kaupungissa puolalaiset jopa tuhosivat 50 Saksan tankkia, ja usein asialla olivat ulaanit.

He ratsastivat panssarivaunun taakse, nousivat hevosensa selästä ja ampuivat tankin heikkoon takaosaan panssarintorjuntakivääreillään.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Tarina on sepitettä.