”Maginot-linja oli hyödytön”

Massiivinen Maginot-linja oli Ranskan toivo Saksaa vastaan, mutta kun Saksa hyökkäsikin pohjoisesta Belgian kautta, linja osoittautui hyödyttömäksi. Oliko linja täysi fiasko?

Massiivinen Maginot-linja oli Ranskan toivo Saksaa vastaan, mutta kun Saksa hyökkäsikin pohjoisesta Belgian kautta, linja osoittautui hyödyttömäksi. Oliko linja täysi fiasko?

Ullstein Bild Dtl./Getty Images

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskan johto tiesi, että seuraavassa sodassa Saksaa vastaan Ranska olisi toivottoman alivoimainen. Vuonna 1919 ranskalaisia oli vain noin 39 miljoonaa verrattuna noin 60 miljoonaan saksalaiseen, ja Saksassa väestö kasvoi nopeammin kuin Ranskassa.

Ratkaisuna oli rakentaa puolustuslinja torjumaan Saksan hyökkäyksiä. Suurin osa Maginot-linjasta rakennettiin vuosina 1930–1935, ja hankkeen budjetti paisui sille alun perin myönnetyistä noin kolmesta miljardista frangista jopa 5–7 miljardiin frangiin.

Ranskan puolustuslinja Hitleriä vastaan nimettiin maan sotaministerin André Maginot’n mukaan.

© Colaimages/Imageselect

Maginot-linja suojasi Ranskan Saksan-vastaista itärajaa, mutta se ei ulottunut Atlantin rannikolle asti. Suunnitelmissa oli, että jos sota syttyisi, Ranskan armeija etenisi oitis ystävällismielisen Belgian halki ja asettuisi puolustusasemiin Maasjoen ja Albertin kanavan varrelle.

Strategia oli järkevä, kun Ranska ja Belgia olivat liittolaisia – mutta maiden välinen liitto kuitenkin purkautui jo kolme vuotta ennen kuin sota syttyi. Niin Ranskan puolustukseen jäi heikko kohta, jota Hitlerin kenraalit sitten saattoivat hyödyntää.

© Shutterstock

  • Maginot-linja sulki Ranskan itärajan ja esti Saksan yllätyshyökkäyksen Reinin yli. Hitlerin oli pakko hyökätä pohjoisesta Belgian kautta – aivan kuten ranskalaiset olivat olettaneetkin.

  • Ranskan selusta oli turvattu hyökkäyksen aikana, sillä Maginot-linja suojeli itärajaa. Sen ansiosta ranskalaiset saattoivat keskittää parhaat divisioonansa pohjoiseen aivan puolustussuunnitelmansa mukaisesti.

  • Maginot-linja piti! Ranskalaissotilaat ryömivät linjan bunkkereista vasta kun Ranska antautui, joten puolustuslinja oli todistanut arvonsa hyökkäyksen aikana.

© Shutterstock

  • Ranskan olisi pitänyt ennemmin ostaa 5–7 miljardilla frangilla panssarivaunuja ja lentokoneita kuin rakentaa Maginot-linjaa, niin sillä olisi monien tutkijoiden mukaan ollut paremmat mahdollisuudet Hitlerin blitzkriegiä vastaan.

  • Luottamus Belgiaan kostautui. Belgia julistautui vuonna 1936 puolueettomaksi ja irtautui liitosta Ranskan kanssa, eikä Ranska ehtinyt pidentää Maginot-linjaa.

  • Ranska aliarvioi Saksan. Ranskalaiskenraalit erehtyivät uskoessaan, etteivät Saksan panssaridivisioonat pystyisi ylittämään Ardennien 700 metriä korkeita metsäisiä mäkiä ja vuoria.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Ranska toimi typerästi ennen toista maailmasotaa

Maginot-linja toki suojeli Ranskan ja Saksan välistä rajaa, mutta silti se oli hyödytön. Ranskan puolustusstrategia alkoi murentua vuonna 1936, kun Hitler miehitti Reininmaan Ranskan ja Britannian reagoimatta mitenkään.

Belgia seurasi järkyttyneenä, kuinka sen liittolaiset eivät tehneet mitään jarruttaakseen Hitleriä, ja maa irtautui liitostaan Ranskan kanssa ja julistautui puolueettomaksi. Historioitsija Alistair Hornen mukaan sillä oli kohtalokkaat seuraukset:

”Sodan syttyessä Ranska ei enää voinut lähettää joukkoja Belgiaan ennen Hitlerin hyökkäystä. Ranskan Maginot-linjan strategia mitätöityi kertaheitolla.”

Kun Hitler sitten hyökkäsi, ranskalaisjoukkoja eteni Belgiaan Dijlejoelle asti. Saksalaiset kiersivät ne ja toivat panssarijoukkonsa Ranskaan Ardennien vuoristoalueen kautta.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Maginot-linja oli fiasko.