Huhtikuun 30. päivänä vuonna 1945 kenraali Theodor Bussen 9. armeijan vielä elossa olevat 80 000 saksalaista sotilasta olivat pian kohtaamassa verisen loppunsa Berliinin eteläpuolella sijaitsevassa metsässä.
Puiden lomasta satoi puna-armeijan kranaatteja, ja ilmassa viuhui teräksen kappaleita ja teräviä puun palasia. Tilanne oli toivoton, vaikka jokunen tuhat sotilasta onnistuikin vielä murtautumaan neuvostoliittolaisten saarron läpi ja pakenemaan kapeita metsäteitä pitkin länteen jalkaisin tai täyteen ahdetuissa kuorma-autoissa ja panssarivaunuissa.
Niin tehdessään he myös jättivät toverinsa Saksan pääkaupunkia Berliiniä ja lopullista voittoa kohti vyöryvän puna-armeijan kynsiin.
”Saksan joukkojen rippeet kulkevat metsässä kuin villieläimet. He yrittävät päästä Berliiniin hinnalla millä hyvänsä. Mutta emme salli sen tapahtuvan”, puna-armeijasta ilmoitettiin Moskovaan.
Synkkä raportti ennusti 30 000 saksalaisen karun kohtalon. He eivät päässeet pakenemaan Halben motista vaan kuolivat pommituksissa tai taisteluissa metsän siimeksessä. Henkiin jääneet joutuivat neuvostoliittolaisten sotavangeiksi.
Toukokuussa 1945 rauha laskeutui lopulta Halbeen, missä tiheä mäntymetsä sittemmin peitti alleen veristen taisteluiden jäljet.
Keski- ja Itä-Euroopan suuriin metsiin on jäänyt tai haudattu tonneittain kranaatteja ja luoteja.
Sodan jälkeen kenelläkään ei ollut aikaa jäädä siivoamaan taisteluiden jälkiä. Ne muistuttivat kuitenkin itsestään arvaamattomalla tavalla, kun alueella syttyi metsäpalo vuonna 2018.
Palomiehille kävi pian selväksi, että tuli ei ollut suinkaan heidän ainoa vihollisensa. Maa alkoi järistä räjähdysten voimasta, kun liekkien lämpö sytytti vuoden 1945 taisteluista metsään jääneitä ammuksia.
Sama voisi toistua monin paikoin myös Keski- ja Itä-Euroopan metsäalueilla, mihin sodan jäljiltä on jäänyt tonneittain kranaatteja ja luoteja.
Nämä sodan muistot ovat kuin tikittävä aikapommi, joka vain odottaa räjähtämistään, kun ilmastonmuutoksen myötä lämpö ja kuivuus lisäävät metsäpaloja entisestään.
Unohdetut ammukset
Tutkimusten mukaan eniten ammuksia on erityisesti entisten eturintamien alueilla itäisessä Saksassa, Puolassa sekä etelämpänä Balkanilla, missä käytiin sodan loppuvaiheessa ankarimmat taistelut ja mistä saksalaiset joutuivat usein pakenemaan vauhdilla.
Metsäpalot riehuivat Euroopassa vuonna 2022
Kuivuus ja yli 40 asteen lämpötilat lietsoivat kesällä 2022 eri puolilla Eurooppaa metsäpaloja, jotka tuhosivat heinä- ja elokuun aikana yhteensä 7 000 neliökilometriä metsää. Palot koettelivat etenkin kolmea maata.
Espanja: Tuhannet joutuivat lähtemään kodeistaan
Espanjassa palot riehuivat yli 2 000 neliökilometrin alueella ja ajoivat tuhannet ihmiset kodeistaan. Yksin Costa del Solin alueella yli 2 200 perheen oli paettava, kun aluetta uhkasivat aurinkorannikon ja Valle del Guadalhorcen jokilaakson erottavan Sierra de Mijasin vuoristoalueen metsissä riehuneet palot.
Romania: Liekit söivät peltoja ja puita
Romaniassa metsäpalojen määrä yli seitsenkertaistui helleaallon aikana: Valtion metsissä syttyi jopa 700 metsäpaloa, kun edellisenä vuonna viranomaiset olivat rekisteröineet vastaavana ajanjaksona vain 98 metsäpaloa. Palot koettelivat etenkin maataloutta, jolle tuli aiheutti valtavia tappioita, kun kypsyvä vilja paloi pelloille.
Portugali: Luonnonpuisto paloi 11 päivää
Laajat palot raivosivat myös Portugalissa kesällä 2022. Esimerkiksi Portugalin suurimmassa ja vanhimmassa luonnonpuistossa Serra da Estrelassa palomiehet sammuttivat yhdentoista päivän ajan paloa, joka tuhosi kuusitoista prosenttia noin tuhannen neliökilometrin laajuisesta alueesta.
Tilanne on kirjaimellisesti räjähdysalttein Berliiniä ympäröivässä Brandenburgin osavaltiossa, joka kattaa muun muassa Halben alueen metsät. 16. huhtikuuta – 2. toukokuuta 1945 välisenä aikana yli kolme miljoonaa sotilasta – 2 300 000 neuvostoliittolaista ja reilut 700 000 saksalaista – kävivät ratkaisevaa taistelua Berliinistä. Vetäytyvät saksalaisjoukot jättivät jälkeensä valtavia määriä ammuksia.
Saksan sisäministeriön arvion mukaan yli 3 500 neliökilometrin alueella on tonneittain räjähtämätöntä ruutia.
Vuoden 2018 metsäpalon aikana saatiinkin ensimmäinen varoitus siitä, mitä on luvassa, kun metsäpalot alkavat ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyä entistä rajumpina.
Palomiehet huomasivat, että räjähtelevät ammukset saivat tulen leviämään äärimmäisen nopeasti, ja lähellä sijainneet talot ja kylät säästyivät vain täpärästi tuholta noin kahdensadan palomiehen neuvokkuuden ansiosta.
Kesällä 2022 Berliinin lähistöllä syttyi jälleen uusi metsäpalo, ja tällä kertaa liekkien taltuttaminen oli vieläkin hankalampaa.
Vuonna 1945 puna-armeija hyökkäsi kaikilla rintamilla ja pakotti saksalaiset pakenemaan, usein niin nopeasti, että ammukset jäivät taakse.
Kesä oli ollut poikkeuksellisen pitkä ja vähäsateinen, ja metsässä räjähdelleet ammukset ruokkivat entisestään liekkejä, jotka levisivät vaarallisen nopeasti rutikuivassa maastossa. Ensimmäisenä päivänä tuli tuhosi jo kaksikymmentä hehtaaria metsää, ja seuraavana päivänä paloalue oli edelleen kolminkertaistunut.
”Vuoteen 2018 verrattuna tilanne oli nyt selvästi vaarallisempi. Palo laajeni merkittävästi lyhyessä ajassa”, Brandenburgin ministeripresidentti totesi vieraillessaan alueella.
Paikalliset pelastusviranomaiset olivat tuolloin jo pyytäneet ja saaneet vahvistuksia muun muassa Berliinistä ja Sachsen-Anhaltin osavaltiosta.
Helikoptereista pudotettiin 5 000 litraa vettä
Paloa ei saatu kuitenkaan hallintaan edes 1 400 palomiehen voimin.
Sodan aikaisten ammusten vuoksi metsässä liikkuminen oli hengenvaarallista, ja viranomaisten oli lopulta kutsuttava apuun Saksan puolustusvoimat eli Bundeswehr.
Räjähdyksiltä suojaavien panssaroitujen miehistönkuljetusvaunujen avulla metsään voitiin raivata palokujia, jotta tuli ei pääsisi leviämään enää edemmäs.
Ruuti menettää ajan mittaan räjähdysvoimaansa, mutta ammukset voivat olla hengenvaarallisia vielä sadan vuoden jälkeenkin.
Ammukset voivat säilyä sata vuotta!
Toisen maailmansodan aikainen ruuti ja luodit ovat edelleen räjähdysalttiita, sillä ammukset säilyvät oikeissa olosuhteissa toimintakykyisinä hyvinkin pitkään.
Sammutustöissä hyödynnettiin myös Saksan puolustusvoimien helikoptereita. Kuhunkin helikopteriin tankattiin alueen järvistä noin viisituhatta litraa vettä, jota pudotettiin yläilmoista palavaan metsään.
Lopulta tuli saatiin taltutettua.
Alle kuukautta myöhemmin vastaavanlainen tilanne kuitenkin toistui, kun Berliinin länsilaidalla sijaitsevan Grunewaldin metsän lähistön asukkaat kuulivat räjähdyksiä.
”Heräsin eriskummalliseen spektaakkeliin. Ensin kuului melua ja sitten ritinää. Ajattelin, että eihän vielä ole uusi vuosi”, eräs silminnäkijä kertoi Einsatz-Report24-uutistoimistolle.
Pääkaupungin metsässä paloi, ja tilanne oli kriittinen.
Grunewaldiin oli varastoitu suuri määrä toisen maailmansodan aikaisia räjähtämättömiä pommeja ja ammuksia, joita viranomaiset olivat keränneet tuhottavaksi.
Elokuussa 2022 varastossa oli noin 30 tonnia ammuksia, jotka räjähtivät metsäpalon aikana.
Helikopterit eivät päässeet sammutustöihin, koska räjähdysten pelättiin jatkuvan.
Tuli pääsi leviämään, ja pelastajat saivat palon hallintaan vasta, kun puolustusvoimat tuli apuun ja toi paikalle erityisen jykevän panssarivaunun, joka oli kehitetty pelastamaan muita panssarivaunuja niiden esimerkiksi juuttuessa mutaan.
54 tonnin painoinen ajoneuvo jyräsi metsän läpi ja raivasi sinne palokujia. Sammutustöissä hyödynnettiin myös erityisvalmisteisia, kovaa kuumuutta kestäviä robotteja.
Erityisvalmisteisista laitteista huolimatta metsäpalo ehti raivota alueella kokonaisen viikon, ennen kuin se saatiin hallintaan ja sammutettua.
Toisessa maailmansodassa liittoutuneiden lentäjät navigoivat Irlannin rannikolla maahan kaiverrettujen tekstien avulla. Vuonna 2018 raivonnut metsäpalo paljasti maahan kätketyt viestit.
Tuli paljastaa kätkettyjä viestejä
Metsäpalot eivät aiheuta vain tuhoja. Irlannissa tulen jäljiltä paljastui toisessa maailmansodassa kätkettyjä viestejä.
Lämpeneminen lisää metsäpaloja
Saksassa pyritään nyt ehkäisemään tulevia räjähdyksiä keräämällä sodan aikaisia ammuksia ja räjähteitä ja tekemällä niitä vaarattomiksi.
Sodan aikana liittoutuneet pudottivat Berliinin yli 60 000 tonnia pommeja, ja historioitsijat arvioivat, että noin 15 prosenttia niistä on jäänyt räjähtämättä. Työtä on siis valtavasti, ja samalla aika käy vähiin.
Asiantuntijat nimittäin arvelevat, että nykytahdilla vie vielä sata vuotta, ennen kuin kaikki ammukset on saatu raivattua Euroopasta.
Samalla ilmastonmuutos tekee kesistä yhä kuumempia ja kuivempia. Lämpötilojen vertailu vuodesta 1991 nykypäivään osoittaa, että Eurooppa lämpenee nopeammin kuin mikään muu manner.
Keskilämpötila nousee nyt Euroopassa 0,5 astetta vuosikymmenessä. Kesä 2022 oli Euroopassa mittaushistorian kuumin, ja lämpötilat nousivat jopa 47 asteeseen. vuodenaika oli myös kuivin 500 vuoteen, minkä seurauksena metsäpalojen määrä nousi rajusti.
Ongelma ei ratkea odottelemalla, sillä ammukset säilyvät periaatteessa toimintakuntoisina vuosikymmeniä.
Kesällä 2022 ammuksia räjähteli metsäpalon yhteydessä myös ensimmäisen maailmansodan taistelukentällä Sloveniassa. Sodan näyttämöillä vaanii vaara vielä sadankin vuoden jälkeen.
