Alfred Jodl (1890-1946) - Kenraalieversti
Jodl ylennettiin kenraalieverstiksi vuonna 1944. Hän oli Wilhelm Keitelin ohella Hitlerin tärkein sotilaallinen neuvonantaja.
Mitä ajattelitte natsipuolueesta?
”En juurikaan tuntenut Kansallissosialistista puoluetta tai kiinnittänyt siihen paljonkaan huomiota ennen oluttupavallankaappausta [Hitlerin vallankaappausyritys] Münchenissä vuonna 1923.
Tuo tapahtuma veti armeijan mukaan sisäpoliittisiin kiemuroihin. Aiemmin sotilaat olivat yleensä yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta uskollisia siviilihallinnolle, mutta tapahtuman jälkeen upseeristo jakautui selvästi kahtia Hitlerin ja hänen aikeidensa suhteen.
Itse olin hyvin varautunut. Kantani muuttui vasta, kun Hitler vakuutti, että armeijan asemaa ei tultaisi heikentämään.”
Mitä ajattelitte Adolf Hitleristä henkilönä?
”Kun Hindenburg [Saksan armeijan ylipäällikkö ja valtakunnanpresidentti] kuoli vuonna 1934, menetimme koko kansan ja armeijan rakastaman päällikön.
Emme tienneet, mitä Hitlerin valtaannousu merkitsisi. Kansanäänestyksen tulos oli kuitenkin niin selvä, että sitä oli pakko kunnioittaa. Sen vuoksi me sotilaat vannoimme Adolf Hitlerille uskollisuudenvalan.”
Millainen Hitler oli sotastrategina?
”Neuvonpito sotilasesikunnan kanssa riippui aina ajankohdasta ja tilanteesta. Jos Hitler oli itse epävarma, hän saattoi keskustella sotilaallisista ongelmista viikkoja tai kuukausia, mutta jos tilanne oli hänen mielestään selvä tai jos hän oli tehnyt jonkin päätöksen spontaanisti, kaikki keskustelu loppui siihen.”
Miten koitte hyökkäyksen Neuvostoliittoon?
”Kartoista, joita päivitettiin joka päivä tiedusteluraporttien perusteella, kävi ilmi, että kesällä 1940 yhteisellä rajallamme oli 100 venäläistä divisioonaa. Tammikuussa 1941 niitä oli jo 150.
Vertailun vuoksi voin kertoa, että englantilaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia joukkoja, joita sodan lopulla tuli Ranskasta Saksaan, ei ollut koskaan yli sataa.”
Milloin oli selvää, että sota oli hävitty?
”Kenraalit eivät saaneet puhua poliittisista kysymyksistä, eikä sodan lopettaminen ollut sotilaallinen vaan poliittinen päätös.
Monet korkea-arvoiset upseerit kertoivat kuitenkin Hitlerille suoraan, rehellisesti ja avoimesti, millainen sotilaallinen tilanne oli, ja kuvailivat sitä toivottamaksi – kuten se selvästi loppua kohti olikin. Itse ilmaisin kantani asiasta muistiossa Hitlerille.”
Miten suhtauduitte juutalaisvainoihin?
”En ollut antisemitisti. Mielestäni puolueet, valtiot, kansat tai rodut – edes kannibaalit – eivät ole hyviä tai huonoja, vain yksittäiset ihmiset ovat. Olen elämäni kaikissa vaiheissa ollut tekemisissä yksittäisten juutalaisten kanssa.
Olen ollut heidän vieraanaan, ja luonani on käynyt juutalaisia vierailulla. He olivat juutalaisia, jotka tunnustivat isänmaansa. He olivat juutalaisia, joiden ihmisarvoa ei voi kyseenalaistaa.”
”Juutalaisten tuhoaminen ja keskitysleirien olosuhteet pidettiin mestarillisesti salassa. Himmler näytti meille väärennettyjä valokuvia ja kertoi puutarhoista ja viljelmistä Dachaussa ja Varsovan ja Theresienstadtin getoissa niin, että meistä ne vaikuttivat oikein inhimillisiltä paikoilta.
– – Voin vain todeta, etten koskaan kuullut mistään juutalaisten tuhoamisesta.”
Hasso von Manteuffel (1897-1978) - Kenraali
Manteuffel oli monessa mukana sodan aikana. Hän taisteli itä- ja länsirintamalla sekä Pohjois-Afrikassa.
Mitä ajattelitte Adolf Hitleristä henkilönä?
”Hitlerillä oli magneettinen, lähes hypnoottinen persoonallisuus. Se teki erittäin voimakkaan vaikutuksen ihmisiin, jotka menivät hänen luokseen esittämään omia käsityksiään asioista.
Aluksi he puolustivat näkökantaansa, mutta yleensä he vähitellen taipuivat hänen voimakkaan persoonallisuutensa edessä ja päätyivät lopulta kannattamaan aivan vastakkaista mielipidettä kuin mitä he olivat tulleet ajamaan.”
Millainen Hitler oli sotastrategina?
”Hän oli sekä strategisesti että taktisesti lahjakas, erityisesti yllätyshyökkäyksissä. Hänellä ei kuitenkaan ollut riittävästi teknistä tietoa lahjakkuutensa todelliseen hyödyntämiseen.
Lisäksi hänellä oli taipumus ihastua numeroihin. Kun hänen kanssaan keskusteli jostakin ongelmasta, hän soitti toistuvasti osastonjohtajalle ja kysyi: ’Paljonko meillä on sitä ja sitä?’
Sitten hän jatkoi keskustelua, kertoi luvut ja sanoi: ’Näettehän’ – ikään kuin ongelma olisi sillä ratkaistu. Hän tuijotti mieluusti paperilla oleviin lukuihin ottamatta huomioon, vastasivatko ne todellisuutta. Näin kävi, oli sitten kyse panssarivaunuista, lentokoneista, kivääreistä tai lapioista.”
Gerd von Rundstedt (1875-1953) - Sotamarsalkka
Rundstedt osallistui komentajana ja sotamarsalkkana Saksan hyökkäyksiin Puolaan, Ranskaan ja Neuvostoliittoon.
Miten koitte hyökkäyksen Neuvostoliittoon?
”Hitler vaati, että iskisimme, ennen kuin Neuvostoliitosta olisi tullut liian vahva, ja hän väitti, että vihollisen hyökkäys oli lähempänä kuin olimme siihen asti uskoneet.
Hän kertoi, että venäläiset suunnittelivat omaa offensiivia kesällä 1941. Itse epäilin uhkaa. Enkä nähnyt siitä merkkejä, kun ylitimme rajan.”
Milloin oli selvää, että sota oli hävitty?
”Kun sain Ardennien offensiivin [Saksan viimeinen hyökkäys länsirintamalla] suunnitelmat, olin ällistynyt. Olin varma, että meillä valmiudessa olevat joukot eivät riittäisi niin kunnianhimoiseen suunnitelmaan.
Tiesin kuitenkin myös, että Hitleriä oli turha yrittää vastustaa. – – Meillä ei ollut tarpeeksi vahvistuksia eikä riittävästi ammuksia, ja vaikka meillä oli suuret panssaridivisioonat, ne eivät olleet vahvoja. Niiden vahvuus oli paperilla.”
Hans Frank (1900-1946) - Juristi
Frank toimi kenraalikuvernöörinä Puolassa ja oli siellä vastuussa juutalaisten lähettämisestä keskitysleireille.
Mitä ajattelitte Adolf Hitleristä henkilönä?
”Tein kaikkeni Adolf Hitlerin valtaannousun eteen. Hän oli ainutlaatuinen. Olin onnellinen Hitlerin ilmiömäisestä noususta valtaan vuoteen 1939, jonka jälkeen olin yhtä onneton tajutessani, että Hitlerin suunta muuttui.”
Oletteko syyllistynyt sotarikoksiin?
”Vastaan kyllä [osallistuminen juutalaisten joukkotuhoon], sillä en voi vierittää vastuuta sellaisille pikkutekijöille kuin Höss [Auschwitzin keskitysleirin päällikkö]. Hitler kaatoi tämän kauhistuttavan vastuun kansansa päälle, joten se koskee myös minua.
Taistelimme vuosia juutalaisia vastaan ja annoimme järkyttäviä lausuntoja. Siksi minun on myönnettävä, että olen syyllinen. Tämä häpeä ei pyyhkiydy Saksan yltä edes tuhannessa vuodessa.”
Erich Raeder (1876-1960) - Suuramiraali
Raeder oli vuosina 1939–1943 suuramiraali ja koko Saksan laivaston komentaja.
Mitä ajattelitte Adolf Hitleristä henkilönä?
”Ihailin hänen energisyyttään. Hän oli selvästikin hyvin älykäs, hänellä oli valtava tahdonvoima ja hän oli taitava käsittelemään ihmisiä. Lisäksi – kuten varhaisina vuosina huomasin – hän oli suuri ja erittäin taitava poliitikko.
Asevoimat ja Saksan kansa tunsivat hyvin hänen kansalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteensa ja hyväksyivät ne täysin.”
Millainen Hitler oli sotastrategina?
”Pyysin saada puhua Hitlerille kahden kesken. Tein niin aina, jos halusin puhua Führerin kanssa jostain erityisen tärkeästä ja oli poikettava normaaleista käytännöistä, mitä ei voinut tehdä muiden läsnä ollessa. Hitlerille pystyi sanomaan kahden kesken paljon sellaista, mitä muiden seurassa ei voinut.”
Miten suhtauduitte juutalaisvainoihin?
”Vuosina 1917–1919 kommunismi ja kansainvälinen juutalaisuus olivat kalvaneet Saksan kansan vastustuskykyä ja saaneet aivan liian paljon vaikutusvaltaa Saksassa.
Mielestäni siksi ei voinut olla kenellekään yllätys, että kansallissosialistinen hallitus yritti vähentää tuota vaikutusvaltaa tai päästä siitä kokonaan eroon.
Pyrkiessään tavoitteeseensa hallitus kuitenkin ryhtyi äärimmäisiin toimiin ja säädettiin Nürnbergin lait, joiden ylilyöntejä en voi hyväksyä.”
Wilhelm Keitel (1882-1946) - Sotamarsalkka
Sotamarsalkkana Keitel oli Saksan armeijan huipulla. Hän oli Hitlerin lähin sotilaallinen neuvonantaja.
Mitä ajattelitte natsipuolueesta?
”Kun Hitleristä tuli kansleri, oli aivan selvää, että uuden johdon aikana meidän sotilaiden asema valtiossa muuttuisi ja sotilaalliset asiat saisivat entistä enemmän huomiota. Iloitsimme siis siitä, että hallituksen johtaja aloittaisi aikakauden, joka nostaisi meidät surkeasta ahdingostamme.
Olen valmis myöntämään, että siinä vaiheessa tuin suunnitelmia aloittaa jälleenvarustelu mahdollisimman suuressa mittakaavassa.”
Millainen Hitler oli sotastrategina?
”Hitler oli lukenut yleisesikunnan julkaisuja, sotilaskirjallisuutta sekä esseitä taktiikoista, operaatioista ja strategioista, ja hän tunsi kaikki sotilaalliset osa-alueet suorastaan hämmästyttävän hyvin.
Kun olin sodan aikana hänen päämajassaan ja lähellä häntä, hän luki Moltken, Schlieffenin ja Clausewitzin [preussilaisia kenraaleja] kirjoja pitkälle yöhön. Hän imi niistä itseensä valtavasti tietoa.”
Tuliko voitto Ranskasta yllätyksenä?
”Pidin Hitleriä nerona. Hän osoitti monta kertaa suorastaan loistavaa älyä. Hän muutti Hollannin-Belgian-sotaretken suunnitelmia – ja oli siinä oikeassa.”
Günther Blumentritt (1892-1967) - Kenraali
Blumentrittillä oli merkittävä rooli Saksan naapurimaihin ja Neuvostoliittoon tehtyjen hyökkäysten suunnittelussa.
Tuliko voitto Ranskasta yllätyksenä?
”Hitler oli ainoa, joka uskoi, että ratkaiseva voitto oli mahdollinen.”
Miten koitte hyökkäyksen Neuvostoliittoon?
”Surkeat tiet olivat suurin murheemme, mutta sen jälkeen tuli rautateiden riittämättömyys, jopa senkin jälkeen, kun niitä oli korjattu. Huolto-ongelmat Venäjän sotaretkellä olivat hyvin vakavia.”
Milloin oli selvää, että sota oli hävitty?
”Eräänä päivänä maaliskuun lopulla 1944 Rommel tuli päämajaan esikuntapäällikkönsä kenraali Speidelin kanssa. Vähän ennen kuin he lähtivät, Speidel halusi puhua kanssani kahden kesken.
Hän kertoi puhuvansa Rommelin puolesta: ’On aika tullut kertoa Führerille, että emme voi enää jatkaa sotaa.’ Sen jälkeen länsirintaman pääesikuntaan lähetettiin sähke, jossa pyydettiin [Hitleriltä] tapaamista ’Ranskan vakavan tilanteen vuoksi’. Vastausta ei kuitenkaan tullut.”
Koska Saksan sotaonni kääntyi?
”Talvella 1942, kun Neuvostoliitto aloitti vastahyökkäyksensä. Hitler oli kieltänyt perääntymästä, mutta venäläiset vahvistuivat viikko viikolta. Joukot Stalingradissa saarrettiin ja pakotettiin antautumaan. Silloin olimme jo liian heikkoja kestämään sellaista tappiota, ja sota kääntyi Saksaa vastaan.”
Karl Dönitz (1891-1980) - Suuramiraali
Dönitz oli vuodesta 1943 laivaston suuramiraali. Hitlerin kuoltua hän toimi lyhyen aikaa tämän seuraajana.
Mitä ajattelitte natsipuolueesta?
”En osallistunut politiikkaan ennen toukokuun 1. päivää 1945, jolloin minusta tuli Saksan johtaja. Hyväksyin kuitenkin kansallissosialismin kansalliset ja yhteiskunnalliset aatteet: ajatuksen kansakunnan kunniasta ja arvosta, vapaudesta ja turvallisuudesta ja tasa-arvosta kansakuntien joukossa; sekä ajatuksen yhteiskunnasta, joka ei perustu luokkataisteluun vaan toisten ihmisten kunnioittamiseen luokasta, ammatista tai vauraudesta riippumatta. Uskoin, että yksilön tulee myöntyä palvelemaan yhteisiä intressejä.”
Mitä ajattelitte Adolf Hitleristä henkilönä?
”Luonnollisesti ihailin suuresti Adolf Hitlerin auktoriteettia ja seurasin ihaillen, miten hän onnistui rauhan aikana toteuttamaan kansallisia ja yhteiskunnallisia tavoitteitaan niin nopeasti ja ilman verenvuodatusta.”
Miten suhtauduitte juutalaisvainoihin?
”Sankarien muistopäivän puheessani 12. maaliskuuta 1944 toin julki, että mielestäni kansamme kestokyvyn ja vahvuuden kannalta olisi parempi, jos siitä saisi kitkettyä pois juutalaisuuden vaikutuksen.”
Edgar Röhrichtiä (1892-1967) - Kenraali
Röhricht palveli sodan alussa Ranskassa, myöhemmin hänestä tuli 95. jalkaväkidivisioonan komentaja itärintamalla.
Tuliko voitto Ranskasta yllätyksenä?
”Toivoimme pääsevämme aina Sommejoelle asti, eristävämme britit Ranskan pääjoukoista ja valtaavamme Belgian sekä Pohjois-Ranskan. Hitler oli haltioissaan siitä, että oli osannut arvioida tilanteen kenraaleja paremmin. Sen vuoksi kenraalien oli jatkossa yhä vaikeampi esittää eriäviä mielipiteitä tai yrittää puuttua hänen tekemisiinsä ja päätöksiinsä.”
Hermann Göring (1893-1946) - Valtakunnanmarsalkka
Göring oli Luftwaffen komentaja ja jonkin aikaa Hitlerin itselleen valitsema seuraaja. Hän oli myös valtakunnanmarsalkka.
Milloin oli selvää, että sota oli hävitty?
”Tammikuussa 1945 Neuvostoliiton hyökkäys eteni Oderjoelle [Saksan ja Puolan nykyiselle rajalle] eikä Ardennien offensiivi onnistunut. Silloin oli pakko uskoa, että tappio oli todennäköinen.
Aiemmin olin vielä uskonut, että itärintama ja länsivalli kestäisivät, kunnes uudet aseet olisivat valmiit ja pystyisimme heikentämään liittoutuneiden ilmasotaa. Olin jo ymmärtänyt, että sota ei ehkä päättyisi voittoomme, mutta vasta tammikuussa 1945 oli selvää, että Saksan tappio oli tosiasia.”
Mitä tiesitte keskitysleireistä?
”En tiennyt millaisia ne olivat ja paljonko niitä oli vuoden 1934 jälkeen. – – Tällaiset asiat salattiin. Ei edes Führer tuntenut tilannetta. Himmler piti kaiken hyvin salassa.”
Oletteko syyllistynyt sotarikoksiin?
”En ole koskaan henkilökohtaisesti määrännyt tai sietänyt murhia tai julmuuksia. Ei ole olemassa yhtään allekirjoittamaani asiakirjaa ilmavoimien sotavankien ampumisesta, eikä myöskään ole mitään todisteita siitä, että mikään Luftwaffen yksikkö olisi osallistunut sellaiseen.”