”Toinen maailmansota syttyi 1939”

Koulussa on opetettu, että historian laajin sotilaallinen konflikti käynnistyi, kun Hitler hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Mutta onko se koko totuus vaiko vain osoitus eurooppakeskeisyydestä?

Koulussa on opetettu, että historian laajin sotilaallinen konflikti käynnistyi, kun Hitler hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939. Mutta onko se koko totuus vaiko vain osoitus eurooppakeskeisyydestä?

Shawshots/Imageselect

Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli ympäri maailmaa yhteensä lähes 22 miljoonaa ihmistä. Se ei silti ratkaissut juuri mitään vaan ennemminkin vain synnytti uusia ongelmia.

Sodan jälkeen ympärysvallat ottivat Ranskan johdolla kovan linjan Saksaa kohtaan varmistaakseen, ettei Saksa voisi tulevaisuudessa aloittaa uutta sotaa. Saksa määrättiin maksamaan valtavat 132 miljardin kultamarkan sotakorvaukset, ja Saksan armeijan koko rajattiin enintään 100 000 mieheen.

Moni saksalainen tunsi maataan nöyryytetyn ja kohdellun kaltoin, mikä loi hedelmällisen kasvualustan natsismille ja Adolf Hitlerin nousulle.

”Voimamme on nopeudessamme ja kovuudessamme.” Adolf Hitler viikko ennen hyökkäystä Puolaan 1939

Muuallakin kuin vain sodan häviäjämaissa oli kuitenkin levotonta. Italialaiset olivat saaneet ympärysvaltojen puolella taistelemisesta luvatuista suurista maa-alueista lopulta vain murto-osan, ja pettymys siivitti sittemmin Mussolinia valloitussotiin Etiopiaan (1935) ja Albaniaan (huhtikuu 1939).

Ympärysvaltoja tukenut Japani oli miehittänyt muun muassa osia Saksan Uudesta-Guineasta, ja sodan jälkeen se havitteli jo suurta imperiumia ja hyökkäsi Kiinaan vuonna 1937.

©

Kun taistelut alkoivat Euroopassa, voidaan alkaa puhua useiden maanosien sodasta, ja siihen asti oli ollut kyse vain alueellisista konflikteista. Tämä on yleinen näkemys historioitsijoiden keskuudessa.

Akselivallat Saksa, Italia ja Japani allekirjoittivat Kolmen vallan sopimuksen vasta vuonna 1940, mikä symboloi sitä, että kun taistelut olivat alkaneet Euroopassakin, käynnissä oli globaali konflikti, jossa kansakunnat eri maanosista liittoutuivat keskenään.

Sotaan osallisten kansakuntien määrä nousi huomattavasti natsi-Saksan hyökättyä Puolaan vuonna 1939. Monien historioitsijoiden mielestä ennen sitä ei voida puhua varsinaisesta maailmansodasta.

©

Japanin ja Kiinan sota, joka puhkesi vuonna 1937, muodostui lopulta osaksi globaalia sotaa, ja siksi sitä pitäisi monien historian tutkijoiden mukaan pitää toisen maailmansodan alkuna.

On eurooppakeskeistä sanoa maailmansodan alkaneen sinä päivänä, kun taistelut käynnistyivät Euroopassa, sanovat monet historioitsijat. Historioitsijoiden maailmanjärjestön ICHS:n pääsihteeri Robert Frank lausui järjestön 22. kansainvälisessä kongressissa Kiinassa vuonna 2015: ”Sota alkoi täällä, Aasiassa.”

Taistelut Aasiassa olisivat ennen pitkää pakottaneet eurooppalaiset mukaan suojelemaan siirtomaitaan, joten konfliktista olisi joka tapauksessa tullut maailmansota.

LOPPUPÄÄTELMÄ: Monet konfliktit ovat johtaneet maailmansotiin

Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, jonka mukaan jokin konflikti katsottaisiin ”maailmansodaksi”. Sekä seitsenvuotista sotaa että Napoleonin sotia voi todellisuudessa pitää maailmansotina, mutta silti vasta vuosien 1914–1918 ”suurta sotaa” on kutsuttu ensimmäiseksi maailmansodaksi.

Vastaus siihen, milloin toisesta maailmansodasta todella tuli ”maailmansota”, riippuu tarkastelutavasta.

Hitler yritti väittää hyökkäyksen Puolaan olleen vain reaktio Puolan toimiin, mutta Saksan sodanjohto oli suunnitellut hyökkäyksen tarkasti.

© Shawshots/Imageselect

Alkoiko maailmansota silloin, kun ensimmäinen sen osakonflikti syttyi, siis Japanin ja Kiinan sodasta vuonna 1937? Vaiko vasta, kun mukana oli monia maita useista maanosista? Jos ratkaisevana pidetään jälkimmäistä, niin se alkoikin oikeastaan vasta Yhdysvaltojen liityttyä sotaan vuonna 1941.

Kyse on siis siitä, miten maailmansota määritellään, eivätkä historioitsijat ole siitä yksimielisiä.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Asiasta ollaan montaa mieltä.

© HISTORIA