Muuallakin kuin vain sodan häviäjämaissa oli kuitenkin levotonta. Italialaiset olivat saaneet ympärysvaltojen puolella taistelemisesta luvatuista suurista maa-alueista lopulta vain murto-osan, ja pettymys siivitti sittemmin Mussolinia valloitussotiin Etiopiaan (1935) ja Albaniaan (huhtikuu 1939).
Ympärysvaltoja tukenut Japani oli miehittänyt muun muassa osia Saksan Uudesta-Guineasta, ja sodan jälkeen se havitteli jo suurta imperiumia ja hyökkäsi Kiinaan vuonna 1937.
LOPPUPÄÄTELMÄ: Monet konfliktit ovat johtaneet maailmansotiin
Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää, jonka mukaan jokin konflikti katsottaisiin ”maailmansodaksi”. Sekä seitsenvuotista sotaa että Napoleonin sotia voi todellisuudessa pitää maailmansotina, mutta silti vasta vuosien 1914–1918 ”suurta sotaa” on kutsuttu ensimmäiseksi maailmansodaksi.
Vastaus siihen, milloin toisesta maailmansodasta todella tuli ”maailmansota”, riippuu tarkastelutavasta.
Alkoiko maailmansota silloin, kun ensimmäinen sen osakonflikti syttyi, siis Japanin ja Kiinan sodasta vuonna 1937? Vaiko vasta, kun mukana oli monia maita useista maanosista? Jos ratkaisevana pidetään jälkimmäistä, niin se alkoikin oikeastaan vasta Yhdysvaltojen liityttyä sotaan vuonna 1941.
Kyse on siis siitä, miten maailmansota määritellään, eivätkä historioitsijat ole siitä yksimielisiä.
MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Asiasta ollaan montaa mieltä.