Toisen maailmansodan suurista maataisteluista on tehty vuosien varrelle monia klassikkoelokuvia, kuten Pelastakaa sotamies Ryan, Stalingrad ja Dunkirk.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet Atlantilla käydyt taistelut, vaikka nekin olivat keskeisen merkittäviä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Britanniaan ja Neuvostoliittoon toimitettiin sodan aikana meritse valtavasti aseita, ajoneuvoja ja elintarvikkeita – natsi-Saksan pommittaessa saattueita jatkuvilla sukellusvenehyökkäyksillä.
VIDEO: Katso ”Greyhoundin” traileri
Yhteensä 3 500 huoltoalusta upotettiin ja 72 000 ihmistä kuoli viisi vuotta kestäneessä Atlantin taistelussa.
Ohjaaja Wolfgang Petersen kuvasi saksalaisten merimiesten elämää sukellusveneissä mestariteoksessaan Das Boot vuodelta 1981. Nyt keskiössä ovat Atlantilla purjehtineet liittoutuneet.
Apple TV+:n elokuvassa Greyhound tapahtumat sijoittuvat yhdysvaltalaiselle hävittäjäalus USS Keelingille, jota kutsutaan Greyhoundiksi. Jännittävä elokuva luo todenmukaisen kuvan taisteluista saksalaisten sukellusveneitä vastaan, ja se on samalla suoranainen sotahistorian oppitunti.
Oikeaa sotalaivaa käytettiin kulissina
Elokuva: Greyhound suojaa saattuetta Atlantin yli
Greyhound on koodinimi yhdysvaltalaiselle USS Keeling-sota-alukselle, joka suojaa 37 huoltoaluksen saattuetta Atlantin valtamerellä. Matkan aikana se upottaa seitsemän saksalaista sukellusvenettä.
Fakta: Laiva on vaihtunut
Elokuvan alus on tosiasiassa USS Kidd. Se on ainoa toisesta maailmansodasta säilynyt yhdysvaltalaishävittäjä. Se on nykyisin nähtävillä museossa Louisianassa.
Aito alus luo uskottavuutta
Greyhoundissa päähenkilö on Tom Hanksin esittämä kapteeni Ernest Krause, jonka on ohjattava saattue turvallisesti Pohjois-Atlantin vaarallisen ”mustan aukon” läpi. Merialue on niin etäällä mantereesta, ettei sinne ole mahdollista lähettää ilmatukea. Levottomana vellovalla merellä saksalaissukellusveneet vaanivat kuin sudet, valmiina iskemään hetkenä minä hyvänsä.
Käsikirjoitus perustuu C. S. Foresterin vuonna 1955 julkaistuun romaaniin The Good Shepherd. Tarina on fiktiivinen, mutta se perustuu tositapahtumiin ja kahden laivastoupseerin kokemuksiin taisteluissa sukellusveneitä vastaan. Historiallisten yksityiskohtien taju toistuu myös elokuvaversiossa, jossa on pyritty mahdollisimman täsmälliseen totuudenmukaisuuteen.
Greyhoundissa on panostettu myös mahdollisimman autenttisiin kulisseihin, ja siinä on käytetty toimintakykyistä, Pohjois-Atlantilla palvelleita aluksia vastaavaa yhdysvaltalaista hävittäjää, jonka tykit ja tutkalaitteet ovat säilyneet ehjinä toisesta maailmansodasta.
Natsit ilkkuvat radiossa
Elokuva: Natsit tunkeutuvat radiotaajuudelle
”Meri hyödyttää metsästävää sutta, ei pakenevaa rakkia” – näin kuuluu yksi saksalaisten Greyhoundin kaiuttimista lähettämä uhkaus, kun sukellusvene onnistuu ”hakkeroimaan” ja valtaamaan aluksen radion.
Todellisuus: Radiotaajuutta ei voi vallata
Tuolloisella tekniikalla ei olisi voitu tunkeutua toisen sota-aluksen kauitinlaitteistoon. Oikean taajuuden avulla sukellusvene saattoi kuitenkin kuunnella hävittäjän radioviestintää.
Pienten, suorastaan pikkutarkkojen yksityiskohtien taju nostaa Greyhoundin tusinaelokuvien yläpuolelle. Dialogi vilisee armeijan ammattikieltä ja laivaston toisessa maailmansodassa käyttämää teknistä sanastoa.
Tästä hyvä esimerkki on käsite ”huff-duff”, joka huudetaan elokuvassa useita kertoja. Se on lyhenne sanoista ”high-frequency direction finding” (suurtaajuinen radiosuuntima) ja viittaa tekniikkaan, joka mahdollisti esimerkiksi saksalaisen sukellusveneen ja laivaston johdon välisen radioyhteyden jäljittämisen. Se oli tärkeä työkalu sukellusveneiden etsinnässä, mutta merimiehille termin kuuleminen nosti karvat pystyyn, sillä se tarkoitti, että vihollinen vaani lähivesillä.
Elokuvassa puhutaan myös esimerkiksi ”hydrofoniäänistä”, ”impulssipituudesta”, ”syvyyspommeista” ja ”suuntima 087:stä”. Tällainen ammattikieli voi toimia vieraannuttavasti, mutta se antaa elokuvalle myös vahvaa historiallista pohjaa ja uskottavuutta.
Hurja taistelu on todellisuuden inspiroima
Elokuva: Sukellusvenettä ammutaan lähietäisyydeltä
Greyhoundin syvyyspommit ovat lopussa, kun sukellusvene hyökkää. Se mutkittelee torpedoja väistellen kunnes purjehtii sukellusveneen vierelle ja tuhoaa sen tykeillään.
Fakta: Kohtaus pohjautuu osin tosielämään
Kaksitaistelu muistuttaa tilannetta, jossa suuri aalto heilautti yhdysvaltalaisen USS Boris-hävittäjän melkein saksalaisen sukellusveneen päälle. Yhdysvaltalaiset tulittivat sitä lähietäisyydeltä, kunnes se upposi.
Epäuskottavaa merenkäyntiä
Greyhoundissa totuutta on silti hieman väritettykin. Liittoutuneet kutsuivat saksalaisten sukellusveneitä ”harmaiksi susiksi”, ja tätä alleviivataan näyttämällä saksalaisen sukellusveneen kylkeen maalattua harmaata sutta. Se näyttää toki vaikuttavalta, mutta tosiasiassa natsien ei tiedetä maalanneen susia sukellusveneisiinsä.
Kokonaisvaikutelma myös hieman kärsii siitä, että aidon ympäristön sijaan elokuva on selvästi tehty studiossa, eivätkä toimintakohtausten tehosteet ole täydellisen onnistuneita.
Tämä on kuitenkin lopulta pikkuvika, sillä Greyhound on loistava sotaelokuva, jossa panostus pienimpiinkin yksityiskohtiin luo sekä kutkuttavan jännittävän että sotahistorian harrastajia tyydyttävän katsauksen toisen maailmansodan vähemmälle huomiolle jääneeseen lukuun.
