Saksalainen sukellusvene hyökkää New Yorkiin

Yhdysvaltojen rannikkovartiosto ei ollut lainkaan varautunut hyökkäykseen ja päästi Hitlerin sukellusveneet suoraan Yhdysvaltojen sydämeen.

Yhdysvaltojen rannikkovartiosto ei ollut lainkaan varautunut hyökkäykseen ja päästi Hitlerin sukellusveneet suoraan Yhdysvaltojen sydämeen.

New Yorkin maailmankuulu siluetti loistaa iltavalaistuksessaan. Saksalaisen sukellusveneen kapteeni Reinhard Hardegen tunnistaa kaupungin profiilin ja tietää saavuttaneensa määränpäänsä. Hardegen odottaa illan pimenemistä ja etenee hitaasti kohti satamaa.

Hän on saanut hyökkäyskäskyn liittoutuneiden rahtialuksia vastaan Yhdysvaltojen itärannikolla. On tammikuun 14. päivä vuonna 1942, ja Saksa on hieman aiemmin julistanut sodan Yhdysvalloille. Sodanjulistus oli seurausta Japanin – Saksan liittolaisen – hyökkäyksestä yhdysvaltalaiseen Pearl Harborin tukikohtaan joulukuussa 1941.

New Yorkin satama-alueet ovat kirkkaasti valaistuja, joten kapteenin on helppo löytää reitti Staten Islandin sivuitse Manhattania kohti. Hän ei kuitenkaan löydä kovinkaan monta rahtialusta. Seuraavana aamuna U-123 onnistuu upottamaan norjalaisen Norness-öljytankkerin Long Islandin edustalla.

Sukellusvene piiloutuu pohjaan

Päivän valjetessa Hardegen päättää ohjata U-123:n satama-altaan pohjaan. Seuraavana yönä hän yrittää uudelleen. Tällä kertaa sukellusvene on lähellä tuhoutua, sillä Hardegen luulee sataman valoja laivaksi.

Myöskään toisella yrityksellä satamassa ei ole laivoja. Pois lähtiessään kapteeni kuitenkin huomaa isobritannialaisen Coimbra-säiliöaluksen ja upottaa sen yhdellä ainoalla torpedolla. Tämän jälkeen U-123 ottaa kurssin rannikkoa pitkin etelään ja upottaa vielä neljä rahtialusta.

Sitten kaikki torpedot on käytetty loppuun, ja yhdessä aluksen dieselmoottoreista on toimintahäiriö. Reinhard Hardegen päättää suunnata kohti tukikohtaa, joka sijaitsee Lorientissa, Ranskan rannikolla.

Norjalainen valasalus ajaa takaa sukellusvenettä

Koko sotaretki eteni käytännössä ilman vastarintaa. 16. tammikuuta tapahtunutta yhtä ilmaiskua lukuun ottamatta U-123 sai toimia esteittä aivan lähellä Yhdysvaltojen sydäntä. Tämä johtui siitä, että Yhdysvaltojen merivoimat eivät olleet sodan alussa lainkaan valmistautuneet vihollisen hyökkäyksiin omilla rannikoillaan.

  1. tammikuuta rauhan aika on kuitenkin ohi. Hardegen havaitsi aivan lähistöllä norjalaisen kelluvan valastehtaan, jonka nimi oli Kosmos II. Kosmos II -aluksen kapteeni Einar Gleditsch päättää ajaa U-123:n päältä ja suuntaa täyttä höyryä eteenpäin. Reinhard Hardegen ei ehdi sukeltaa, vaan joutuu pakenemaan pintaa pitkin. Viallisesta moottorista johtuen sukellusvene on vain hieman valasalusta nopeampi, joten U-123 saavuttaa vasta tunnin takaa-ajon jälkeen riittävästi etäisyyttä voidakseen sukeltaa turvallisesti.

U-123 pääsee näin karkuun ja takaisin tukikohtaan Ranskaan. Sodan loppupuolella Reinhard Hardegen toteuttaa useita menestyksekkäitä sotaretkiä ja on yksi eniten laivoja upottaneita sukellusveneässistä. Hän selviytyi sodasta ja täytti 100 vuotta hyväkuntoisena vuonna 2013.