Sotateollisuuden selkäranka
Narvikin jäättömästä satamasta laivattiin vuosittain kuusi miljoonaa tonnia ruotsalaista rautamalmia Saksan aseteollisuudelle, joka oli riippuvainen malmista.
Kesäisin ruotsalaiset veivät itse laivoilla yli kolme miljoonaa tonnia rautamalmia Saksaan, mutta talvisin, kun Pohjanlahti jäätyi, malmi kuljetettiin rautateitse Norjaan Narvikiin.
Saksan aseteollisuus tarvitsi vuosittain 22 miljoonaa tonnia rautamalmia, josta se itse tuotti noin puolet. Heikkolaatuisempaan saksalaiseen rautamalmiin sekoitettiin laadukkaampaa ruotsalaista rautamalmia.
Meren vilja virtasi etelään
”Tanska kattaa pääosan Saksan suurkaupunkien tuoreen kalan kysynnästä”, väitti valtakunnankomissaari Werner Best, joka oli Saksan korkea-arvoisin upseeri Tanskassa.
Best hieman liioitteli puheissaan.
Vaikka Tanska vei Saksaan kalaa jopa 90–100 000 tonnia vuodessa, sen ylitti Norja, joka vei natsi-Saksaan keskimäärin 260 000 tonnia kalaa vuodessa.
Tuonti Tanskasta ja Norjasta kattoi kaikkiaan 60 prosenttia Saksan kalantarpeesta, minkä vuoksi Tanskan vastarintaliike tekikin usein sabotaasi-iskuja kalateollisuuden laitoksiin.
Tanska maksoi saksalaisten lihat
Ennen sotaa Tanska myi suuria määriä lihaa ja lihatuotteita Britanniaan, mutta sodan sytyttyä vienti tyrehtyi.
Saksa alkoi ostaa Tanskasta sian- ja naudanlihaa, ja Kolmas valtakunta maksoi avokätisesti tuotteista.
Tanskalaiset eivät kuitenkaan tienneet, että liha maksettiin lainarahalla, joka oli peräisin Tanskan keskuspankista.
Tanskalaiset maksoivat siis itse niistä pihveistä ja pekonisuikaleista, joita nautittiin saksalaisten ruokapöydissä.
Pohjolan graniitti oli parasta
Hitler haaveili uudesta, graniitista ja marmorista rakennetusta pääkaupungista, ja norjalaisella graniitilla oli siinä suunnitelmassa tärkeä osa.
Berliinistä piti tulla Germania, suurkaupunki, jonka mahtavat rakennukset kestäisivät ylväinä ajan saatossa.
Suunnitelman taustalla oli käsite Ruinenwert, joka tarkoitti rakennusten tietoista suunnittelua sellaiseksi, että ne kuvastaisivat vielä jälkipolville valtakunnan mahtia ja loistoa, kuten Rooman valtakunnan viaduktit ja riemukaaret.
Saksa osti Norjasta graniittia miljoonilla valtakunnanmarkoilla.
Määrästä ehdittiin toimittaa kuitenkin vain murto-osa ennen sodan loppumista.