Kaikki Finnmarkin kaupungit tuhottiin vuoden 1944 lopussa järjestelmällisesti joko räjäyttämällä tai polttamalla maan tasalle.

© Antony Burch, Digitalt Museum/Grenselandmuseet, Shutterstock

Natsit tuhosivat Pohjois-Norjan armoa tuntematta

60 000 neuvostosotilasta vapautti vuonna 1944 Pohjois-Norjan Kirkkoniemen lentokoneiden ja sotalaivojen tukemana. Puna-armeijan voitto pakotti saksalaiset vetäytymään Finnmarkin läpi, ja he käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Kaupunkeja ja kyliä poltettiin, eläimet tapettiin ja väestö pakkosiirrettiin, jottei venäläisille jäisi mitään.

keskiviikko 21. elokuuta 2019 teksti HISTORIE

Neljän melko rauhallisen vuoden jälkeen Pohjois-Norjassakin kohdattiin sodan kylmä todellisuus vuoden 1944 lokakuusta alkaen.

Siviilejä ammuttiin, norjalaisten koteja poltettiin ja kaikki vähääkään arvokas tuhottiin saksalaisten vetäytyessä.

Pohjois-Norja tuhottiin maan tasalle

Finnmarkin siviiliväestö määrättiin lähtemään kodeistaan vuoden 1944 loka- ja marraskuussa. Sitten saksalaiset tuhosivat kaiken mahdollisen, jota alueelle hyökkäävä puna-armeija olisi mahdollisesti voinut hyödyntää.

Satamakaupungit Kirkkoniemen ja Tromssan välillä tuhottiin operaatiossa, joka järkytti silminnäkijöitä:

”Savua ja liekkejä oli silmänkantamattomiin. Räjähdykset järisyttivät maata öin ja päivin. Metsiköissä, laaksoissa, tunturissa ja vuorten luolissakin vain kuiskailtiin varovasti”, kirjoittaa tilallinen Klemet Gaski. Hän oli jäänyt pakkoevakuoinnin aikana salaa asumaan Seidan kylään 145 kilometriä Kirkkoniemestä länteen.

Voit lukea koko tarinan armottomasta taistelusta Finnmarkista seuraavasta HISTORIA-lehdestä. Tilaa täältä.

Hammerfest oli yksi Pohjois-Norjan kaupungeista, jonka saksalaiset jättivät jälkeensä raunioina. Oikealla kaupunki ennen saksalaisten tuhoja, vasemmalla jälkeen.

© Gjenreisningsmuseet Finnmark, Ullstein Bild/Ritzau Scanpix

Vastuullinen natsi ei joutunut tilille teoistaan

Kenraalieversti Lothar Rendulic sai lokakuussa 1944 määräyksen Pohjois-Norjan pakkoevakuoinnista ja polttamisesta. 

Fanaattinen natsi ohjeisti joukkonsa Hitlerin sanoin: ”Siviiliväestöä kohtaan ei tule osoittaa myötätuntoa.” Noin 38 000 Finnmarkin siviiliä siirrettiin säälittä muualle. 

Rendulicin ohjeistus johti muun muassa 29 ihmisen kuolemaan rahtilaiva Carl Arpilla sekä siviiliväestön satunnaisiin pahoinpitelyihin. Rendulicia ei kuitenkaan koskaan tuomittu teoistaan Norjassa.

Norjan hallitus ei onnistunut hankkimaan todisteita Finnmarkin väärinkäytöksistä, ja Rendulic vetosi puolustuksessaan käskynsä yhteen lauseeseen:

”Pyydän kaikkia upseereja toteuttamaan evakuoinnin siinä hengessä, että nyt ollaan antamassa Norjan väestölle apua hätätilanteessa.”

Rendulic tuomittiin sotaoikeudessa kolmen vuoden vankeuteen mutta pelkästään siksi, että hän oli määrännyt Jugoslaviassa sotavankeja teloitettaviksi.

Voit lukea Finnmarkin taistelujen keskeisistä henkilöistä lisää seuraavasta HISTORIA-lehdestä. Jos tilaat lehden nyt, luvassa on huippuhyvä tarjous: Saat myös 4 digitaalista erikoisnumeroa toisesta maailmansodasta sekä langattomat nappikuulokkeet.

Tilatessasi HISTORIA-lehden saat:

  • 3 numeroa HISTORIA-lehteä – Pohjoismaiden parasta historialehteä. Ensimmäisessä saamassasi numerossa on artikkeli Finnmarkista.
  • 4 ainutlaatuista digitaalista erikoisnumeroa toisesta maailmansodasta.
  • Langattomat vastamelu-nappikuulokkeet.
  • Pääsyn HISTORIAn digitaaliseen arkistoon, jossa voit lukea lehden 12:ta viimeisintä numeroa.

Ehkä sinua kiinnostaa...