Japanilaiset hyödynsivät intialaisia propagandamielessä mutta eivät varustaneet näitä sotaan.
Mikä oli Intian kansallinen armeija?
Olivatko intialaiset Japanin puolella II maailmansodassa?
Intian kansallinen armeija laajeni
Japanin lupaukset itsenäisyydestä saivat monet Britannian intialaisjoukkojen sotilaat vaihtamaan puolta.
Brittien siirtomaahallintoa vastustavaan Indian National Armyyn (INA) eli ”Intian kansalliseen armeijaan” liittyikin toisen maailmansodan aikana noin 40 000 miestä.
Varusteet sissisotaan
INA:lla oli aseita vain sissisotaan, ja kapinan onnistuminen olisi edellyttänyt, että Japanin armeija olisi ensin hyökännyt Intiaan.
Kapina ei toteutunut, vaan INA:n joukot joutuivat rintamalle Burmaan, jossa ne kärsivät vuosina 1944–45 raskaita tappioita kehnon kalustonsa ja huonon huoltonsa vuoksi.
Britannian-vastaiset julisteet painettiin englanniksi, koska se oli intialaisten yhteinen kieli.
Kansallisarmeijan sotilaita kunnioitetaan
INA:n sotilaallinen merkitys oli vähäinen, mutta se edisti silti Intian itsenäistymistä.
Kun britit päättivät sodan jälkeen tuomita ja teloittaa INA:n upseereita pettureina, brittihallinnolle uskollisissakin intialaisissa rykmenteissä puhkesi mellakoita.
Ilman intialaisten sotilaiden vankkumatonta uskollisuutta siirtomaavalta horjui, ja britit vetäytyivät Intiasta vuonna 1947. Nyky-Intiassa INA:n sotilaita pidetään sankareina.
Kapinajohtaja pyysi apua diktaattoreilta
Subhas Chandra Bose oli tunnettu brittihallinnon vastustaja, kun hänestä tuli Indian National Armyn johtaja vuonna 1943.
Hän oli ollut korkeassa asemassa Intian kongressipuolueessa jo ennen sotaa, ja vuonna 1941 hän matkusti Moskovaan pyytämään Stalinilta apua itsenäisyyskamppailuun.
Stalinin kieltäydyttyä Bose suuntasi Saksaan, jossa hän värväsi 4 500 intialaista sotavankia Saksan tueksi.
Kiitokseksi Hitler auttoi häntä matkustamaan Japaniin. Bose kuoli japanilaisen sotilaslentokoneen turmassa 1945.
Bose tapasi Hitlerin, ennen kuin hän lähti Aasiaan valmistelemaan kapinaa.
