NARA
Tykistön sotilas toisessa maailmansodassa

Laser paljasti salaisuuksia Hitlerin viimeisestä hyökkäyksestä

Hyökkäyksen Ardennien metsäisellä harjanteella piti kääntää sodan kulku Hitlerin eduksi, mutta se päättyi veriseen tappioon. Tutkijat kartoittivat äskettäin taistelukentän ensi kerran yksityiskohtaisesti.

Yksi toisen maailmansodan verisimmistä taisteluista käytiin 16. joulukuuta 1944 ja 16. tammikuuta 1945 välisenä aikana, kun saksalaiset ja liittoutuneet ottivat yhteen Ardenneilla Belgian ja Luxemburgin välissä.

Laajalla ylängöllä sijaitseva taistelukenttä on jäänyt tähän asti tutkimatta, sillä taistelun jäljet olivat piilossa tiettömässä maastossa ja tiheän puuston alla.

Uusi teknologia salli nyt metsän peitteen läpi näkemisen ja taistelukentän salaisuuksien tutkimisen, kuten tuoreesta tutkimuksesta ilmenee.

Belgialaisen Gentin yliopiston arkeologi Birger Sticelbaut ja hänen kollegansa kuvaavat Antiquity-lehdessä julkaistussa artikkelissa, miten he tutkivat metsäaluetta valotutkalla eli lidarilla (light detection and ranging).

Menetelmässä käytetään lennokista lähetettyjä lasersäteitä mittaamaan etäisyyttä maasta lennokkiin. Mittauksella saadaan selville maiseman pienet korkeuserot, ja sen perusteella laaditaankolmiulotteinen kuva metsänpohjasta.

Ardennien taistelukentän laserkartta

Tutkijat ovat kartoittaneet useita aiemmin tuntemattomia yksityiskohtia, kuten tykistön asemat (merkitty violetilla), pommikraatterit (musta) ja maahan kaivetut puolustusasemat (sininen).

© STICHELBAUT ET AL. / ANTIQUITY 2023

Teknologian apu oli ratkaisevan tärkeää, sillä ilmakuvat eivät läpäise satojen neliökilometrien kokoisen taistelukentän latvustoa, ja maasto on niin vaikeakulkuista, ettei sitä voisi tutkia jalan.

Kartoituksella halutaan suojella metsää

Menetelmä on tähän mennessä auttanut tutkijoita tunnistamaan noin tuhat yksityiskohtaa, kuten tykistöasemia, maahan kaivettuja puolustusasemia ja pommikraattereita.

Löydökset täydentävät historiallisia kertomuksia taistelusta, jonka Hitler käynnisti epätoivoisena yrityksenä kääntää sodan kulku liittoutuneiden edettyä Normandian maihinnousun jälkeen kesäkuussa 1944.

Hyökkäys epäonnistui, ja neljä kuukautta myöhemmin saksalaiset antautuivat.

Arkeologit toivovat, että kartoitus rohkaisisi viranomaisia tunnustamaan alueen sotamuistomerkiksi.

”Sotamuistomerkiksi nimeäminen voisi auttaa suojelemaan aluetta tuhoisilta toimilta, kuten metsän hakkuilta," tutkijat kirjoittavat.