Ruoho on kuuran peitossa, kun Yngve Sjødin esittelee valtavaa hautausmaata Latviassa Salduksen kaupungin laitamilla. Norjalainen astelee tottuneesti keskikäytävää, jonka molemmilla puolilla on lähes loputtomiin samanlaisia kivisiä ristejä suorissa riveissä.
Kukin risti merkitsee 10–12 Saksan armeijan sotilaan viimeistä leposijaa. Hautausmaa on suurin Latviassa Kuurinmaan niemimaalla. Siellä makaa noin 25 000 sotilasta, ja uusia haudataan sinne joka vuosi.
Sjødin osoittaa hautausmaan yli sen takaosaan, jossa on satoja ristejä:
”Tuo alue oli tyhjä, kun tulin tänne ensimmäisen kerran vuonna 2013, eli nuo on kaikki pystytetty sen jälkeen.”
Salduksen hautausmaalla Latvian Kuurinmaalla on yli 25 000 saksalaissotilaan haudat. Useimmat kuvan haudoista, jotka ovat vain pieni osa kaikista haudoista, ovat Legenda-järjestön vapaaehtoisten löytämiä.
Legenda-järjestö, johon Sjødinkin kuuluu, on löytänyt hyvin suuren osan uusien hautojen sotilaista.
Järjestö on ottanut tehtäväkseen etsiä sotilaat, jotka edelleen makaavat Kuurinmaan taistelukentillä ja odottavat löytämistään.
Siinä riittää tehtävää, sillä niemimaasta tuli toisessa maailmansodassa valtava hautausmaa jopa 200 000 venäläiselle ja saksalaiselle sotilaalle, joista vain harva on haudattu virallisesti.
Kuoleman jättömaa
Latvialaisen historioitsijan ja kirjailijan Valdiz Kuzminin mukaan Kuurinmaa, jonka pinta-ala on noin 27 000 km2, on ollut jättömaata yli sata vuotta:
”Ensimmäisessä maailmansodassa 70 prosenttia Kuurinmaan väestöstä evakuoitiin, eivätkä läheskään kaikki palanneet. Toisessa maailmansodassa kävi samoin, ja suuria alueita tuhoutui kokonaan.”
Puna-armeija saartoi Kuurinmaalla jopa 500 000 saksalaissotilasta, ja Hitler määräsi joukkonsa pitämään alueen hinnalla millä hyvänsä. Stalin taas määräsi saksalaiset tuhottaviksi. Tuloksena oli kuusi veristä taistelua, joissa menetettiin lukuisia ihmishenkiä – täysin turhaan.
Lopulta venäläiset nimittäin tajusivat, että saksalaiset olivat käytännössä perustaneet Kuurinmaalle oman vankileirinsä, ja sotatoimet keskeytettiin, kunnes Saksan armeija toukokuussa 1945 antautui.
Katso video HISTORIAn käynnistä Latviassa:
Saksalaisten haudat tuhottiin
Kuzminin mukaan neuvostohallitus tuhosi sodan jälkeen kaikki saksalaiset ja latvialaiset sotilashaudat Kuurinmaalla:
”Se tehtiin propagandasyistä – esimerkiksi kaikki ristit tuhottiin. Haluttiin näyttää, ettei saksalaisilla ole väliä.”
Neuvostoliitto käynnisti myös suuren projektin, jossa Kuurinmaan lukuisat venäläiset sotilashaudat koottiin kaikki muutamalle suurelle hautausmaalle.
”Paperilla siis kaivettiin ylös tuhansia sotilaiden ruumiita, ne siirrettiin ja haudattiin uudelleen. Useimmiten he kuitenkin vain tasoittivat haudat ja kaiversivat vainajien nimet uudelle hautausmaalle”, Kuzmin selittää.
”Niinpä esimerkiksi Priekulessa, jossa on yksi suurimmista venäläisten hautausmaista, on noin 25 000 sotilaan nimet, mutta sinne on haudattu ehkä vain muutama sata sotilasta. Muiden ruumiit ovat edelleen taistelukentällä.”
Kuurinmaasta tuli suurelta osin suljettua aluetta
Vaikka sota päättyi vuonna 1945, Kuurinmaata ei uudelleenasutettu. Neuvostoviranomaiset sulkivat suurimman osan Kuurinmaan länsirannikosta, jolla oli strategista merkitystä, ja Neuvostoliiton laivaston lentokoneet käyttivät Kuurinmaan keskiosia harjoittelualueenaan.
Vasta Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Kuurinmaasta tuli jälleen avointa aluetta. Ja siksi vasta viime vuosikymmeninä Kuurinmaan vanhoja, hylättyjä sotilashautoja on löydetty ja sotilaiden ruumita on haudattu uudelleen.