Saksalaiskenraalin sieppaus
Natsit johtavat miehitettyä Kreetan saarta pelon voimalla. Kreikkalainen vastarintaliike ja brittiagentit päättävät kostoksi siepata saarta komentavan saksalaiskenraalin.
Ylipainoinen Heinrich Kreipe (keskellä) joutui seuraamaan sieppaajiaan pitkän matkan Kreetan korkeimman vuoren Idan yli.
On pimeä ilta Kreetalla. Yhdeksän silmäparia tuijottaa tiukasti yöhön saaren pääkaupungin Iraklionin ulkopuolella tienmutkassa. Kun iso Opel tulee näkyviin, yhdeksän miestä syöksyy tielle ja pysäyttää auton. Hetkeä myöhemmin auton kuljettaja on tehty vaarattomaksi ja matkustaja, saksalaiskenraali Heinrich Kreipe, vangittu.
Hyökkäystä oli suunniteltu pitkään. Siitä lähtien, kun saksalaisjoukot miehittivät Kreetan keväällä 1941, saaren asukkaat olivat eläneet hirmuvallan alla. Toisin kuin monien muiden miehitettyjen alueiden asukkaat kreetalaiset vastustivat saksalaisia miehittäjiä voimakkaasti. Natsit vastasivat vastarintaan massateloituksilla ja kokonaisten kylien polttamisella.
Raakalaismaisuudestaan tunnettiin erityisesti yksi mies, kenraali Friedrich-Wilhelm Müller, joka oli saanut lisänimen Kreetan teurastaja. Alun perin tarkoitus olikin ollut siepata Müller, mutta hän oli matkoilla, kun ryhmä oli valmis sieppaukseen huhtikuussa 1944. Kreikkalaiset vapaustaistelijat ja brittiagentit päättivät siksi siepata Müllerin sijaisen, kenraali Kreipen.
Vuonna 1972 Patrick Leigh Fermor ja Heinrich Kreipe kilistivät laseja vanhojen sotamuistojen kunniaksi Akropoliin kukkulalla.
Paosta tulee esterata
Sieppaus on operaation helpoin osa. Seuraavaksi tehtävänä on saada vangittu kenraali pois Kreetalta, jolla on yli 50 000 saksalaissotilasta. Kreipe ahdetaan auton takapenkille kahden isokokoisen kreikkalaisen vapaustaistelijan väliin. Etupenkillä istuvat operaatiota johtavat brittiagentit William Stanley Moss ja Patrick Leigh Fermor. Briteillä on yllään saksalaisunivormut, ja he ovat varsin tietoisia siitä, että jos heidät vangitaan näissä asuissa, seurauksena on välitön teloitus.
Päästäkseen rannikolle seurueen on ajettava Iraklionin läpi, ja kaupunki vilisee saksalaisia. Yön aikana saksalaiset pysäyttävät auton 22 kertaa. Patrick Leigh Fermor, joka on aiemmin matkaillut Saksassa ja puhuu kieltä, onnistuu huijaamaan sotilaita joka kerralla.
Maalaiskylien asukkaat vaarantavat henkensä
Iraklionin toisella laidalla Fermor ja Moss jättävät kenraalin Opelin rannalle, jotta saksalaiset luulevat Kreipen poistuneen saarelta laivalla. Todellisuudessa sieppaajat joutuvat matkaamaan Kreetan pohjoispuolelta eteläpuolelle päästäkseen sovittuun noutopaikkaan. He joutuvat raahaamaan mukanaan ylipainoista ja vastarintaa tekevää Kreipeä, joka on lisäksi haavoittunut jalkaan.
Välttääkseen lukemattomat saksalaispartiot sieppaajat joutuvat kulkemaan lumipeitteisen Idavuoren yli. Matkalla heitä auttavat maalaiskylien asukkaat, jotka henkensä kaupalla tuovat joukkiolle ruokaa ja tietoa saksalaisten liikkeistä. Lopulta, yli 2 viikon matkan jälkeen, he onnistuvat saamaan yhteyden Egyptissä sijaitsevaan brittivaruskuntaan, josta heidät noudetaan laivalla. Laivan lastaus tapahtuu vain muutaman sadan metrin päässä saksalaisesta vartiopisteestä, jonka sotilailla on onneksi liian kiire ripustaa pyykkejä kuivumaan eivätkä he huomaa mitään.
Heinrich Kreipeä kuulustellaan Kairossa, minkä jälkeen hänet lennätetään sotavankileirille Kanadaan. Kreetalle palannut kenraali Müller raivostuu saadessaan tiedon sieppauksesta ja vastaa siihen määräämällä useita siviiliväestön massamurhia. Sieppaus vahvistaa kuitenkin vastarintaliikkeen taistelutahtoa ja viestittää saksalaisille, että liittoutuneet voivat iskeä milloin tahansa.
Katso vanhojen vihollisten kohtaaminen
28 vuotta sieppaamisen jälkeen kenraali Kreipe tapaa sieppaajansa kreikkalaisessa tv-ohjelmassa. Katso Heinrich Kreipen ja Patrick Leigh Fermorin kohtaaminen ja haastattelut. Ohjelma on englanninkielinen.