Saksan poliittiset päättäjät eivät päässeet yksimielisyyteen sodan ja Wall Streetin pörssiromahduksen jälkeisten ongelmien ratkaisemisessa. Hitler pääsi vuonna 1933 valtaan hyödyntämällä äänestäjien tympääntymistä vanhaan hallintoon. Se oli demokratian lopun alkua.
20.5.1928: Välttämätön tyylinvaihdos
Kansallissosialistinen puolue NSDAP saa valtiopäivävaaleissa vain 2,8 % äänistä. Puolueen johtaja Adolf Hitler päättää muuttaa taktiikkaa. Juutalaisvastaisia puheita lievennetään, jotta äänestäjiä ei peloteltaisi pois. Sen sijaan SA-joukkoja lähetetään kaduille pieksemään muun muassa sosiaalidemokraatteja ja kommunisteja.
14.9.1930: Voitto natseille
Yhdysvaltojen pörssiromahdus heijastuu myös Saksaan, jonka talous heikkenee nopeasti. Miljoonat joutuvat työttömiksi, ja Hitlerin puheet alkavat tehota. NSDAP saa valtiopäivävaaleissa 18,3 prosenttia äänistä.
New Yorkin pörssiromahduksen vaikutukset tuntuvat myös Saksassa, missä miljoonat joutuvat työttömiksi.
10.4.1932: Hitler jää toiseksi
Saksalle valitaan presidentti. Kaikki puolueet, paitsi natsit ja kommunistit, tukevat istuvaa presidenttiä Paul von Hindenburgia, ja hän saa 53 % äänistä. Hitler tulee toiseksi 36,8 %:n äänisaaliilla.
Hitleristä tuli presidentti Hindenburgin jälkeen.
1.6.1932: Hallituksen tuki
Presidentti Hindenburg nimittää Franz von Papenin valtakunnan-kansleriksi. Hänestä tulee konservatiivisen vähemmistöhallituksen johtaja, joka yrittää saada tukea NSDAP:lta.
20.7.1932: Vihollinen nurin
Von Papen hajottaa kansallissosialistien painostuksesta Preussin sosiaalidemokraattisen hallituksen. Kyseessä on todellisuudessa vallankaappaus, josta varsinkin pääkaupungin natsit hyötyvät.
Julisteidenkantajat yrittivät vaikuttaa äänestäjiin vielä viime hetkellä Berliinissä 10. huhtikuuta 1932 järjestetyissä presidentinvaaleissa.
31.7.1932: NSDAP on suurin
Valtiopäivävaaleissa NSDAP nousee suurimmaksi puolueeksi saatuaan 37,3 % äänistä. Hitler haluaa valtakunnankansleriksi eikä suostu varakansleriksi.
Hitler lupaa töitä: Lupaus pitää tehtaat käynnissä takaa Hitlerille kansan suosion ja äänet.
9.8.1932: Lakiuudistus
NSDAP saa läpi lakiehdotuksen poliittisesta väkivallasta annettujen rangaistusten kiristämiseksi. Rangaistukseksi tulevat mm. elinkautinen ja kuolema. Hitler hyödyntää lakia myöhemmin vastustajiansa vastaan.
6.11.1932: Natseille tappio
NSDAP kokee tuntuvan häviön vaaleissa. Von Papen astuu syrjään. Hänen seuraajansa on kenraali Kurt von Schleicher, joka haluaa muodostaa yhteishallituksen sosiaalidemokraattien kanssa.
30.1.1933: Hitleristä kansleri
Entinen valtakunnankansleri von Papen pyrkii takaisin valtaan. Hän olettaa pystyvänsä pitämään natsit kurissa ja taivuttelee presidentin nimittämään Hitlerin valtakunnankansleriksi ja itsensä varakansleriksi.
27.2.1933: Berliinissä palaa
Valtiopäivätalo palaa Berliinissä. Natsit aavistelevat kommunistien valmistelevan vallankumousta. Kommunistipuolueen johto pidätetään ja lehti lakkautetaan.
Saksan valtiopäivätalo Berliinissä paloi 27. helmikuuta 1933. Valtiopäivävaalit järjestettiin vain kuuden päivän päästä.
5.3.1933: Hitler saa vallan
Valtiopäivävaaleissa NSDAP ei saa ehdotonta enemmistöä mutta kuitenkin 43,9 % äänistä. Hitlerillä on nyt melkoisesti valtaa, ja von Papen on Hitlerin johdateltavissa.
23.3.1933: Saksan diktaattori
Pian vaalien jälkeen natsit alkavat käyttää valtaansa. Hallitus mm. laatii lain, joka siirtää lainsäädäntöoikeuden valtakunnan-kanslerille neljäksi vuodeksi.
7.4.1933: Juutalaiset syrjään
Natsit säätävät ns. virkamieslain, joka estää juutalaisilta ja muilta ei-arjalaisilta pääsyn valtion virkoihin. Pian myös muun muassa lääkärin, asianajajan ja opettajan ammatit suljetaan juutalaisilta.
2.5.1933: Ammattiyhdistykset
Riippumattomat ammattiyhdistykset kielletään. Kaikkien työläisten ja työnantajien tulee liittyä jäseniksi natsien Deutsche Arbeitsfrontiin (DAF). Pian kielletään myös kaikki muut puolueet kuin NSDAP.
16.5.1934: Armeijan tuki
Hitler lupaa nostaa armeijan entiseen loistoonsa – vastapalvelukseksi armeija lupaa tukea Hitlerin pyrkimyksiä nousta sairauden heikentämän Hindenburgin seuraajaksi.
30.6.1934: Pitkien puukkojen yö
Sturmabteilungin (SA) valta on kasvanut, ja Hitler kokee sen uhkaksi. Oman asemansa suojaamiseksi hän vangituttaa ja teloituttaa SA:n johtoa ns. pitkien puukkojen yönä, jolloin sadat ihmiset menettävät henkensä.
2.8.1934: Hitleristä tulee Führer
Presidentti Paul von Hindenburg kuolee 86-vuotiaana. Hitlerin luotsaama hallitus laatii lain, jolla presidentin valtuudet sekä armeijan komento siirtyvät valtakunnankanslerille. Hitler ottaa tittelin ”Führer und Reichskanzler”.