Natsien tie valtaan Saksassa

Välttämätön tyylinvaihdos

20.5.1928

Kansallissosialistinen puolue NSDAP saa valtiopäivävaaleissa vain 2,8 % äänistä.
Puolueen johtaja Adolf Hitler päättää muuttaa taktiikkaa. Juutalaisvastaisia puheita lievennetään, jotta äänestäjiä ei peloteltaisi pois. Sen sijaan SA-joukkoja lähetetään kaduille pieksemään muun muassa sosiaalidemokraatteja ja kommunisteja.

Voitto natseille

14.9.1930

Yhdysvaltojen pörssiromahdus heijastuu myös Saksaan, jonka talous heikkenee nopeasti. Miljoonat joutuvat työttömiksi, ja Hitlerin puheet alkavat tehota. NSDAP saa valtiopäivävaaleissa
18,3 prosenttia äänistä.

Hitler jää toiseksi

10.4.1932

Saksalle valitaan presidentti. Kaikki puolueet, paitsi natsit ja kommunistit, tukevat istuvaa presidenttiä Paul von Hindenburgia, ja hän saa 53 % äänistä. Hitler tulee toiseksi 36,8 %:n äänisaaliilla.

Hallituksen tuki

1.6.1932

Presidentti Hindenburg nimittää Franz von Papenin valtakunnan-kansleriksi. Hänestä tulee konservatiivisen vähemmistöhallituksen johtaja, joka yrittää saada tukea NSDAP:lta.

Vihollinen nurin

20.7.1932

Von Papen hajottaa kansallissosialistien painostuksesta Preussin sosiaalidemokraattisen hallituksen. Kyseessä on todellisuudessa vallankaappaus, josta varsinkin pääkaupungin natsit hyötyvät.

NSDAP on suurin

31.7.1932

Valtiopäivävaaleissa NSDAP nousee suurimmaksi puolueeksi saatuaan 37,3 % äänistä. Hitler haluaa valtakunnankansleriksi eikä suostu varakansleriksi.

Lakiuudistus

9.8.1932

NSDAP saa läpi lakiehdotuksen poliittisesta väkivallasta annettujen rangaistusten kiristämiseksi. Rangaistukseksi tulevat mm. elinkautinen ja kuolema. Hitler hyödyntää lakia myöhemmin vastustajiansa vastaan.

Natseille tappio

6.11.1932

NSDAP kokee tuntuvan häviön vaaleissa. Von Papen astuu syrjään. Hänen seuraajansa on kenraali Kurt von Schleicher, joka haluaa muodostaa yhteishallituksen sosiaalidemokraattien kanssa.

Hitleristä kansleri

30.1.1933

Entinen valtakunnankansleri von Papen pyrkii takaisin valtaan. Hän olettaa pystyvänsä pitämään natsit kurissa ja taivuttelee presidentin nimittämään Hitlerin valtakunnankansleriksi ja itsensä varakansleriksi.

Berliinissä palaa

27.2.1933

Valtiopäivätalo palaa Berliinissä. Natsit aavistelevat kommunistien valmistelevan vallankumousta. Kommunistipuolueen johto pidätetään ja lehti lakkautetaan.

Juutalaiset syrjään

7.4.1933

Natsit säätävät ns. virkamieslain, joka estää juutalaisilta ja muilta ei-arjalaisilta pääsyn valtion virkoihin. Pian myös muun muassa lääkärin, asianajajan ja opettajan ammatit suljetaan juutalaisilta.

Ammattiyhdistykset

2.5.1933

Riippumattomat ammattiyhdistykset kielletään. Kaikkien työläisten ja työnantajien tulee liittyä jäseniksi natsien Deutsche Arbeitsfrontiin (DAF). Pian kielletään myös kaikki muut puolueet kuin NSDAP.

Armeijan tuki

16.5.1934

Hitler lupaa nostaa armeijan entiseen loistoonsa – vastapalvelukseksi armeija lupaa tukea Hitlerin pyrkimyksiä nousta sairauden heikentämän Hindenburgin seuraajaksi.

Pitkien puukkojen yö

30.6.1934

Sturmabteilungin (SA) valta on kasvanut, ja Hitler kokee sen uhkaksi. Oman asemansa suojaamiseksi hän vangituttaa ja teloituttaa SA:n johtoa ns. pitkien puukkojen yönä, jolloin sadat ihmiset menettävät henkensä.

Hitleristä tulee Führer

2.8.1934

Presidentti Paul von Hindenburg kuolee 86-vuotiaana. Hitlerin luotsaama hallitus laatii lain, jolla presidentin valtuudet sekä armeijan komento siirtyvät valtakunnankanslerille. Hitler ottaa tittelin ”Führer und Reichskanzler”.

Lue myös

Nürnbergin oikeudenkäynti: Göring viihtyi parrasvaloissa