Natsiajan rakennusten piti herättää kunnioitusta ja uhkua tuhatvuotisen valtakunnan asemaa suurvaltana.
Hitler palkkasi jo valtakautensa alussa Albert Speerin pääarkkitehdikseen. Molempia innoitti antiikin kreikkalainen ja roomalainen arkkitehtuuri, mikä näkyy selvästi monissa sodan tuhoilta säilyneissä natsiajan rakennuksissa, kuten Berliinin olympiastadionissa.
Sen sijaan Hitler ei syttynyt aikansa kokeilevasta ”avantgarde”-arkkitehtuurista, jota hän piti rappioituneena.
Kotkanpesä
Huhtikuussa 1937 Hitlerin lähipiiriin kuulunut Martin Bormann sai loistoidean. Hän päätti rakennuttaa Hitlerille lahjaksi ”teehuoneen” Kehlsteinin vuoren huipulle Obersalzbergin alueelle Baijerin Alpeille. Liittoutuneet antoivat 1834 metrin korkeudessa sijaitsevalle teehuoneelle myöhemmin nimen Kotkanpesä.
Rakennus valmistui ennätysajassa. Sitä rakennettiin koko talvi lumisateesta ja lumivyöryistä huolimatta, ja syyskuussa 1938 Kehlsteinhaus oli valmis ottamaan vastaan vieraita. Hitler oli vaikuttunut, mutta ei riemastunut lahjasta. Hän kärsi nimittäin korkean paikan kammosta eikä sietänyt ohutta vuoristoilmaa.
Hitler kävi edustustehtävien puitteissa Kehlsteinshausissa vain 14 kertaa, viimeisen kerran syyskuussa 1940. Sitä ei tiedetä, montako kertaa hän kävi siellä yksityisesti, mutta ei todennäköisesti kovin montaa.
Sodan lopussa liittoutuneet pelkäsivät, että Hitler kävisi viimeiseen puolustustaisteluun ”Alppilinnoituksesta” Obersalzbergissä. Siksi Britannian ilmavoimat pommittivat alueen rakennuksia 25. huhtikuuta 1945. Myös Kotkanpesä oli tarkoitus tuhota, mutta liittoutuneet eivät osuneet siihen.
Kehlsteinhaus on nykyään suosittu matkailukohde, jossa on ravintola ja oluttupa.