Miksi natsit polttivat kirjoja?

Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels julisti 1930-luvulla tavoitteeksi, että saksalaisen taiteen ja kulttuurin tulee myötäillä natsismia. Seurauksena monia kirjoja kiellettiin ja heitettiin roviolle.

Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels julisti 1930-luvulla tavoitteeksi, että saksalaisen taiteen ja kulttuurin tulee myötäillä natsismia. Seurauksena monia kirjoja kiellettiin ja heitettiin roviolle.

Getty Images & Shutterstock

Kansallissosialistiset opiskelijat järjestivät 10. toukokuuta 1933 useita kirjarovioita, joissa he polttivat ”rappiollisia” ja ”epäsaksalaisia” kirjoja. ­

Kirjoja poltettiin kaikkiaan 34:ssä Saksan kaupungissa, ja yksinomaan Berliinissä rovioilla tuhottiin noin 25 000 kirjaa.

Opiskelijoiden mukaan kirjarovioiden tarkoituksena oli ”puhdistaa” saksalainen kulttuuri ja hävittää kirjoja, joita pidettiin ”saksalaisen hengen vastaisina”.

Yksi poltetuista kirjoista oli Karl Marxin Pääoma.

© Getty Images & Shutterstock

Goebbels antoi tukensa kirjarovioille

Poltetut kirjat olivat enimmäkseen juutalaisten, liberaalien ja vasemmistolaisten kirjailijoiden teoksia.

Kirjaroviot tukivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin julkituomaa tavoitetta, jonka mukaan saksalaisen taiteen ja kulttuurin piti­myötäillä natsien ideologiaa.

Goebbels yllytti opiskelijoita ja kehotti ­Berliinin kirjarovioiden yhteydessä pitämässä puheessaan heitä toteuttamaan ”kansan tahtoa”.

Heitä natsit vihasivat:

KARL MARX – Marx oli juutalainen, ja hän kannatti luokkataistelua ja ”saksalaisten kansallisen yhtenäisyyden tuhoa”.

SIGMUND FREUD – Freud oli juutalainen, ja hän painotti liikaa ”sielua rapauttavaa seksuaalisuutta”.

BERTOLT BRECHT – Brecht oli kommunisti, ja hän arvosteli ankarasti natseja ja ”yllytti paheelliseen elämään”.

ERNEST HEMINGWAY – Hemingway arvosteli sodan raakuutta romaanissaan Jäähyväiset aseille vuodelta 1929.

JACK LONDON – London kannatti sosialismia ja arvosteli fasismia esimerkiksi romaanissaan Rautakorko vuodelta 1918.