Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

”Hän oli aina vastakohtani”, sanoi natsi-Saksan valtakunnamarsalkka Hermann Göring (oikealla) pikkuveljestään Albert Göringistä (vasemmalla)

© Wikimedia
Sota - Kansallissosialismi

Hyvä Göring pelasti juutalaisia

Hermann Göringin veli Albert Göring ei vain inhonnut natseja vaan hän myös pelasti juutalaisia holokaustin kauhuista.

”Olen juutalaissika”, luki naisen kaulassa roikkuvasta kyltistä.

70-vuotias nainen kuurasi polvillaan Wienin katukiveystä suolahapolla kahden SA-kiusahengen seuratessa pilkallisena.

Yhtäkkiä paikalle kiiruhti mies, joka alkoi keskustella kovaan ääneen ruskeapaitojen kanssa. Keskustelun sävy muuttui kuitenkin heti hillitymmäksi, kun mies näytti henkilöllisyystodistuksensa:

Siinä luki ”Albert Göring”.

Pikkuveli Göring taisteli holokaustia vastaan

Göringin suku oli tunnettu ja pelätty kansallissosialistien keskuudessa kaikkialla 1930- ja 1940-luvun Euroopassa. Huippunatsi Hermann Göring oli Gestapon perustaja, Luftwaffen komentaja ja yksi kolmannen valtakunnan vaikutusavaltaisimmista miehistä.

Hänen vähemmän tunnettu pikkuveljensä, Albert, näytteli myös merkittävää roolia natsiaikana.

Perheensä sukunimen suojissa hän ei ainoastaan pelastanut juutalaisia Itävallasta vaan haki myös keskitysleirivankeja pois Theresienstadtin leiriltä. Lisäksi hänellä oli yhteyksiä tšekkiläiseen vastarintaliikkeeseen, jos aikalaistodistajia on uskominen.

Göringin veljeksiä yhdisti veriside – eikä sitten juuri mikään muu

Albert Göring (1895-1966) kasvoi Hermannin (1893-1946) kanssa saksalaisessa yläluokkaisessa perheessä, mutta he olivat keskenään täysin erilaisia.

”Hän oli alituinen vastakohtani. Hän ei ollut kiinnostunut politiikasta eikä sodankäynnistä. Hän oli melankolinen ja pessimistinen, ja minä olen optimisti. Silti Albert ei ole hullumpi kaveri”, Hermann Göring totesi veljestään Nürnbergin oikeudenkäyntien aikana vuonna 1946.

Albert valitsi siviiliuran insinöörinä, kun Hermann suuntautui politiikkaan. Pikkuveli inhosi kansallissosialismia eikä koskaan liittynyt puolueen jäseneksi. Sen sijaan hän muutti vuonna 1928 Wienin vilkkaaseen ja monikulttuuriseen kaupunkiin, jossa hän sai lukuisia juutalaisia ystäviä.

Albert Göring auttoi juutalaisia pois Itävallasta

Albert ei silti päässyt kansallissosialismia pakoon. Itävalta liitettiin kolmanteen valtakuntaan vuonna 1938, ja juutalaisia alettiin pian syrjiä ja vangita sielläkin.

Itävallan natsit nöyryyttivät juutalaisia pakottamalla heitä kuuraamaan katukiviä. Se sai Albert Göringin toimimaan.

© National Archives

Nuoremman Göringin oli pakko valita puolensa.

Hän vastusti useaan otteeseen juutalaisten häirintää Wienin kaduilla ja käytti suojanaan kuuluisaa sukunimeään. Lisäksi hän meni vielä pidemmälle.

Historiakirjailija ja dokumentaristi William Hastings Burke, joka on kirjoittanut Alber Göringistä kertovan teoksen ”Thirty Four?” (2009), uskoo, että Albert ei vain järjestänyt viisumeja ja rahaa juutalaisystävilleen vaan hän osallistui myös suoranaisiin pelastusoperaatioihin.

Esimerkiksi kun juutalaiset veljekset Oskar ja Kurt Pilzer pidätettiin, Albert käytti Göring-korttia ja sai pelasi veljekset Gestapon kynsistä niin, että he pystyivät pakenemaan Itävallasta.

Göring-nimi pelasti keskitysleirivangit

Vuonna 1939 Albert Göring muutti pois vaaralliseksi käyneestä Wienistä ja ryhtyi saksalaisessa Böömin-Määrin protektoraatissa (nykyisessä Tšekissä) sijaitsevien Skodan tehtaiden vientipäälliköksi.

Albert ei kuitenkaan käyttänyt kaikkea aikaansa autojen ja taisteluvaunujen vientiin, vaikka isoveli Hermann olisi varmasti niin toivonut.

Albert piti yhteyttä myös tšekkiläiseen vastarintaliikkeseen, joka sodan jälkeen todisti, että Albert oli välittänyt tietoja Saksan sukellusvenetehtaiden sijainnista ja natsijohtajien suunnitelmista olla välittämättä Neuvostoliiton kanssa tehdystä hyökkäämättömyyssopimuksesta.

Albertin huomiota herättävin tempaus tapahtui tiettävästi Theresienstadtin keskitysleirissä, josta hän senaikaisen Skodan kollegan mukaan pelasti kuorma-autollisen keskitysleirivankeja.

Nuorempi Göring yksinkertaisesti ajoi leiriin ja vaati leirin johtajalta autollisen orjatyövoimaa tehtaaseensa, eikä tämä uskaltanut kieltäytyä pyynnöstä. Tämän jälkeen Albert ajoi vangit metsään ja laski heidät vapaiksi.

SS langetti Albert Göringille kuolemantuomion

Albertin saksalaisvastainen toiminta ei jäänyt huomaamatta, ja sekä Gestapo että Prahan SS-poliisipäällikkö ottivat hänet tarkkailuun.

Hermann Göring suojeli pikkuveljeään heidän poliittisista erimielisyyksistään huolimatta, ja vasta, kun valtakunnanmarsalkan vaikutusvalta alkoi hiipua sodan lopussa, Albertille kävi köpelösti.

Vuonna 1944 SS-joukot langettivat nuoremmalle Göringille kuolemantuomion ja tämän oli mentävä Prahassa maan alle. Juuri ennen sodan loppumista hän pakeni Salzburgiin Itävaltaan.

Hermann Albert Göringille: "Olet pian vapaa!"

Sodan jälkeen sekä Albert että Hermann Göring pidätettiin. Veljekset tapasivat lyhyesti yhdysvaltalaisten ylläpitämässä vankilassa toukokuussa 1945.

”Olet pian vapaa” sanoi Hermann pikkuveljelleen ja halasi tätä vankilan pihalla ennen kuin hänet pakotettiin jatkamaan matkaa.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan niin kuin Hermann uskoi. Yhdysvaltalaiset eivät uskoneet Albertin tarinaan ja kirjoittivat raportissaan, että ”Albert Göringin viekkauden puutteen ylittää vain hänen pulskanpuoleisen veljensä ruho”.

Asiat alkoivat lutviutua vasta, kun Pilzerin suku, joka oli päässyt Yhdysvaltoihin turvaan Albertin avustuksella, otti Nürnbergin syyttäjiin yhteyttä ja todisti Albertin puolesta.

Heidän antamansa tiedot yhdistettynä Skodan tehtailla toimineiden tšekkiläisen vastarintaliikkeen jäsenten todistuksiin auttoivat saamaan Albert Göringin vapaaksi maaliskuussa 1947.

Albert Göring kertoi kuulusteluissa 34:n pakenemaan auttamansa ihmisen nimet ja osoitteet. Numero 24 listalla oli ”Pilzerin suku”, joka myöhemmin todisti hänen puolestaan.

Sukunimi vei hengen Albert Göringilta

Sodan jälkeen Albertin oli mahdotonta saada mistään töitä: yksikään työnantaja ei halunnut olla tekemimissä Göring-nimisen kanssa.

Albert kuoli Münchenin esikaupungissa vuonna 1966 rutiköyhänä, alkoholisoituneena ja masentuneena.

Kuuluisa sukunimi, josta hänelle oli ollut hyötyä ennen sotaa ja sen aikana, koitui lopulta hänen kohtalokseen.

Lue myös:

Kansallissosialismi

Montako natsia Nürnbergissä tuomittiin?

3 minuuttia
Fallschirmjäger units made the first airborne invasion when invading Denmark.
Keksinnöt

Göring teki laskuvarjosta aseen

1 minuuttia
Kansallissosialismi

7 asiaa, joita et tiennyt natseista

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota