Useimmille asiantuntijoille oli kesällä 1943 selvää, että liittoutuneet tekisivät pian maihinnousun Manner-Eurooppaan ja jatkaisivat etenemistä kohti Hitlerin Berliiniä.
Maihinnousujoukkojen oletettiin lähtevän Englannista, sillä vain sinne pystyttäisiin kokoamaan operaation vaatimat valtavat määrät joukkoja ja materiaalia.
Maihinnousun paikka oli kuitenkin sodan tarkimmin vartioitu salaisuus. Saksalaisille kysymys oli elintärkeä, mutta sitä pohtivat monet muutkin sotastrategiasta kiinnostuneet.
Yksi heistä oli pätevänä sotastrategina tunnettu, jo eläköitynyt yhdysvaltalainen eversti Conrad Lanza.
Lanza esitti sotilasjulkaisu The Field Artillery Journalin artikkelissa kesäkuussa 1943 neljä erilaista skenaariota liittoutuneiden maihinnoususta ja analysoi niihin liittyvät edut ja haitat.
Myös aikakauslehti Time julkaisi Lanzan arviot karttoineen.
Odotetun maihinnousun reittiä ei tiedetty
Lanza hahmotteli neljä mahdollista paikkaa liittoutuneiden maihinnousulle. Hän ei – tarkoituksella tai sattumalta – maininnut Normandiaa, jonne maihinnousu lopulta tehtiin.
Tanska tien tukkona
Norjan rannikot sopisivat hyvin maihinnousuun, mutta Berliiniin päästäkseen liittoutuneiden pitäisi vallata myös vahvasti puolustettu Tanska varmistaakseen pääsynsä Itämerelle.
Sama koski Pohjois-Saksaa.
Reitti Reiniä myöten
Jos maihinnousu tehtäisiin Afrikasta Ranskan Välimeren-rannikolle, reitti Saksaan kulkisi Reiniä myöten.
Se vaatisi hyökkäystä myös Atlantin rannikolta, mistä olisi Berliiniin 1 300 kilometriä.
Vaikeat vuoristot
Hyvä kohde olisi myös Italian Adrianmeren-rannikko. Pohjois-Italiasta olisi vain 800 kilometriä Berliiniin.
Vuoristojen ja jokien vuoksi reitti olisi kuitenkin vaikea ja vaarallinen.
Kaukaiset saaret
Hyökkäys Kreetan kautta Kreikkaan voisi jatkua pohjoiseen Jugoslavian Vardarjoen vartta pitkin.
Pohjois-Kreikasta olisi kuitenkin yli 1 500 kilometriä Berliiniin.
Mikään Lanzan skenaarioista ei toteutunut.
Muutama kuukausi artikkelin julkaisun jälkeen liittoutuneet vahvistivat kohteekseen Normandian. Rannat olivat maihinnousulle ihanteellisia, ja lyhyt etäisyys Englannista mahdollistaisi joukoille ilmatuen koko matkalle.
Kohde pidettiin salassa, koska yllätysmomentti oli liittoutuneille tärkeä valttikortti.
Hyökkäys yllättikin saksalaiset niin, että maihinnousu 6. kesäkuuta 1944 oli jo pitkällä, ennen kuin Hitler ymmärsi, mitä oli tapahtumassa.