Yhdysvaltalainen Josephine Baker tuli kuuluisaksi rohkealla tanssillaan 1920-luvun Pariisissa. Hän oli ensimmäinen mustaihoinen naispuolinen maailmankuulu viihdetähti.
Josephine Baker auttoi Ranskan vastarintaliikettä
Salaisiksi julistetuista asiakirjoista käy ilmi, että viihdetaiteilija Josephine Baker auttoi Ranskan vastarintaliikettä.
Tutkijat ovat julkistaneet vastikään löydetyn arkiston, johon on koottu tuhansia salaisia asiakirjoja Ranskan vastarintaliikkeen, La Résistancen, toiminnasta toisen maailmansodan aikana.
Josephine Baker sai kiitosta
Arkisto löytyi Pariisin lähistöllä sijaitsevasta Vincennesin linnasta, ja se sisältää muun muassa raportteja, kirjeitä ja valokuvia niin vastarintaliikkeen agenteilta, Vichyn hallitukselta kuin saksalaisiltakin.
Joukossa on myös kuuluisuuksien tietoja. Esimerkiksi laulajatar ja tanssijatar Josephine Baker auttoi La Résistancea sodan aikana. Muistiinpanossa vuodelta 1943 todetaan:
”Baker on osoittanut suurta rohkeutta ja epäitsekkyyttä. Hänen kaltaisensa ulospäinsuuntautunut ihminen pystyy suuresti auttamaan vastarintaa.”
Piskuinen banaanihame ja kilisevät helminauhat eivät estäneet viihdetaiteilijaa toimimasta vakoojana.
Tanssijatar urkki luottamuksellisia tietoja
Baker esiintyi kaikkialla Euroopassa ja hankki muun muassa suurlähetystöistä ja juhlista luottamuksellisia tietoja, jotka hän kirjoitti näkymättömällä musteella nuottipaperille.
Sitten hän toimitti muistiinpanot vastarintaliikkeelle Ranskaan.
Euroopassa oli vahvaa vastarintaa
Toisin kuin monet muut Euroopassa olleet amerikkalaiset, Josephine Baker ei paennut toisen maailmansodan alettua vaan jäi Pariisiin – ja osallistui vastarintaliikkeen toimintaan. Eri puolilla Eurooppaa toimikin paljon rohkeita ihmisiä vastarintaliikkeen riveissä.
Esimerkiksi puolalainen Witold Pilecki hankkiutui vapaaehtoisesti Auschwitzin keskitysleirille vuonna 1940 ja alkoi koota siellä olevia puolalaisia vastarintaan.
Jo ennen saapumistaan leirille Pileckille selvisi, että Auschwitz ei ollut mikään tavallinen vankileiri. Voit lukea Pileckin kokemuksista Auschwitzissa täältä.
