Filmitähti Lída Baarová asui kihlattunsa Gustav Frölichin kanssa huvilassa maalauksellisella Schwanenwerderin niemellä Wannseessa Berliinin ulkopuolella.
Oli kaunis heinäkuun päivä 1936 ja hän oli juuri pysäköinyt urheiluautonsa talonsa eteen, kun Joseph Goebbels saapui paikalle kahta pientä tytärtään kädestä taluttaen.
”Olemme uudet naapurinne”, Goebbels sanoi ja hymyili Baaroválle hurmaavasti. ”Olisi hauska tulla joskus vierailulle teidän ja herra Frölichin luo.”
”No mutta miksei nyt? Tulkaa ihmeessä sisälle”, Baarová vastasi. 21-vuotias kaunotar oli aiemmin nähnyt Goebbelsin virallisissa tilaisuuksissa mutta ei ollut koskaan ennen jutellut kasvokkain hänen kanssaan.
Baarová esitteli taloaan innokkaana, ja Goebbels ihasteli ääneen kaikkea näkemäänsä. Hän kehui sisustusta, talon sijaintia ja Baarován elokuvia.
Baarová esitteli kihlattunsa Gustavin, ja miehet rupattelivat tovin leppoisasti keskenään niitä näitä.
Kun Goebbels noin tunnin kuluttua kiitti sydämellisesti vieraanvaraisuudesta, tarttui taas tyttäriään kädestä ja lähti, Baarovásta tuntui, että jokin oli pysyvästi muuttunut.
Kuivakan oloinen ja ontuva propagandaministeri ei näyttänyt miltään viettelijän perikuvalta, mutta hänen tumma ja soinnikas äänensä oli tehnyt Baarováan syvän vaikutuksen.
Goebbelsia ympäröi vallan ja karisman aura, ja joka sana, jonka hän suustaan päästi, kuulosti Baarovásta oudon viettelevältä. Hän tunsi olevansa kuin noiduttu.
Hän ei tiennyt, että Goebbelsin ajatukset olivat kulkeneet samoja latuja, vaikka hän oli toki huomannut, miten ministeri oli ahminut häntä katseellaan.
Siitä alkoi tapahtumaketju, joka oli rikkoa Goebbelsin avioliiton, tuhota hänen uransa ja viedä Hitleriltä tämän korvaamattoman propagandaministerin, joka onnistui suorastaan nerokkaasti aivopesemään Saksan kansan natsismin kannattajaksi.
Ilman Goebbelsia saksalaiset olisivat tuskin tukeneet Hitlerin sotasuunnitelmia niin innokkaasti ja kurinalaisesti kuin he toisessa maailmansodassa tekivät.
Myös Baarován ura oli pelissä, mutta hänelle sellainen ei tullut mieleenkään. Hän ajatteli vain herkeämättä sitä palavaa katsetta, jonka Goebbels oli häneen luonut lähtiessään tyttäriensä kanssa.
Kun Joseph Goebbels täytti 40 vuotta vuonna 1937, filmiyhtiö UFA juhlisti tapahtumaa tekemällä elokuvan Magdasta ja parin lapsista.
Elokuva kuvattiin perheen tyylikkäässä huvilassa, ja Goebbelsin vaatimuksesta elokuvaa esitettiin kaikkialla maassa, jotta koko Saksa sai ihastella perheen terveitä, iloisia ja rotupuhtaita lapsia.
Hitler oli Goebbelsin avioliiton todistaja
Joseph Goebbels oli ollut nuoresta lähtien parantumaton naistenmies. ”Kaikki naiset kiihottavat minua. He menevät suoraan vereeni”, hän kirjoitti päiväkirjaansa 29-vuotiaana vuonna 1926.
Arasta luonteestaan ja kuivakkaasta ulkonäöstään huolimatta Goebbels onnistui nuoruusvuosinaan sulattamaan monen naisen sydämen, mutta kun hän kansallissosialistisen puolueen propagandajohtajana vuonna 1930 tutustui eronneeseen Magda Quandtiin, mikään ei enää ollut ennallaan.
Goebbels rakastui päätä pahkaa tyylikkääseen vaaleaverikköön, joka työskenteli sihteerinä hänen toimistossaan Berliinissä.
Goebbels uskoi viimein löytäneensä elämänsä rakkauden. Seuraavina viikkoina ja kuukausina hän kosiskeli Magdaa kiivaasti, ja hänen ponnistelunsa palkittiin.
15. helmikuuta 1931 Goebbels uskoutui voitonriemuisesti päiväkirjalleen, että Magda oli ollut hänen luonaan vierailulla. ”Hän on suorastaan tärisyttävän lumoava blondi.
Hän on kuningattareni”, Goebbels kirjoitti ja merkitsi kirjoituksen perään luvun yksi. Se tarkoitti, että hän oli ollut Magdan kanssa ensimmäistä kertaa sängyssä.
Myöhemmin Goebbels ylisti päiväkirjamerkinnöissään lakkaamatta ”satumaista naista, jota rakastan suunnattomasti” ja 19. joulukuuta 1931 pariskunta vihittiin Adolf Hitlerin toimiessa todistajana.
Kaunis ja älykäs Magda lumosi myös Hitlerin, ja tämä käyttikin jokaisen tilaisuuden hyväkseen ollakseen lähellä naista, jota hän alkoi pitää germaanisena ihannenaisena, suorastaan muusanaan.
”[Hitler] rakastaa häntä. Hemmetin Hitler. Minua lähes hävettää onneni. Magdakin rakastaa häntä, mutta hän [Hitler] suo minulle tämän onnen”, Goebbels kirjoitti Magdan ja Hitlerin erikoislaatuisesta suhteesta.
Hitler oli päättänyt pysyä naimattomana – valtio olisi hänen aviopuolisonsa – mutta hän ei suinkaan kaihtanut naisseuraa.
Oleskellessaan Berliinissä hän kävi usein vierailulla Goebbelseilla, vaikka Joseph ei ollut kotona. Goebbelsien olohuoneessa hän keskusteli Magdan kanssa innokkaasti politiikasta ja Saksan tulevaisuudesta.
Magda rakasti noita hetkiä, kun Hitler kuului vain hänelle. Kiivaana natsina hän pyrki saamaan puolueessa vaikutusvaltaa, ja avioitumalla Goebbelsin kanssa hän pääsikin vallan ytimeen.
Goebbels oli naistenmies
Goebbelsien perhe kasvoi nopeasti. Noin kymmenen kuukautta häiden jälkeen heille syntyi tytär, ensimmäinen suuresta lapsikatraasta, ja tulevaisuus näytti nuorestaparista valoisalta.
Kansallissosialistien suosio ja valta kasvoi, ja kun Hitleristä tammikuussa 1933 tuli valtakunnankansleri, hän nimitti taistelutoverinsa ja ystävänsä Joseph Goebbelsin kansanvalistus- ja propagandaministeriksi.
Työ sopi kuin valettu Goebbelsille, joka oli taitava sanankäyttäjä. Hän pauhasi kiihkeissä puheissaan epäsaksalaista kulttuuria ja juutalaisia vastaan ja sai taidokkaasti median rakentamaan johtajakulttia Hitlerin ympärille.
Goebbels oli nyt taiteen ja kulttuurin yksinvaltias Saksassa, ja hän ohjaili tiedotusvälineitä varmalla kädellä haluamaansa suuntaan.
Erityisesti hän hyödynsi elokuvateollisuutta, jolle hän kaavaili merkittävää roolia propagandakoneistossaan.
Goebbels uskoi, että suoraan ihmisten tunteisiin vetoava elokuva pystyisi muita medioita paremmin valtaamaan kansan sydämen, ja niinpä hän ensi töikseen varmisti, että elokuvateollisuus olisi hänen hallinnassaan.
Goebbels määräsi, mitä elokuvia tehtäisiin, kuka ne tekisi ja ketkä näyttelijät niissä esiintyisivät.
Elokuvien ylisensorina hän oli usein nähty vieras Babelsbergissä, Saksan Hollywoodissa.
Babelsbergin elokuvastudio Berliinin länsilaidalla oli Goebbelsille kuin paratiisi.
Vaikka hän oli naimisissa, hän ei suinkaan aikonut lopettaa naisseikkailujaan, ja Babelsbergissä riitti kauniita näyttelijöitä.
Kaunottaret olivat lisäksi täysin riippuvaisia hänen hyväntahtoisuudestaan, jos halusivat päästä valkokankaalle, ja Goebbels käytti asemaansa häikäilemättä hyväkseen.
Hän vietteli väsymättä nuoria ja kauniita näyttelijöitä eikä tuntenut armoa, jollei saanut haluamaansa.
Kun esimerkiksi 24-vuotias Anneliese Uhlig, joka yksi Saksan lahjakkaimmista näyttelijöistä, torjui Goebbelsin lähentely-yritykset, hänen tähdittämänsä elokuvan kuvaukset keskeytettiin ja kuvausryhmä erotettiin.
Lopulta Uhlig lähti Saksasta ja muutti työskentelemään Mussolinin Italiaan.
Viettelijä osasi asiansa
Goebbelsin maine parantumattomana naistenmiehenä levisi niin elokuvamaailmassa kuin sen ulkopuolellakin.
Häntä alettiin kutsua ”Babelsbergin pukiksi”, ja hänen lemmenseikkailustaan supatettiin kaikkialla.
Myös tšekkiläinen elokuvanäyttelijä Lída Baarová tunsi Goebbelsin maineen hamesankarina, joten kun tämä alkoi liehitellä häntä vierailtuaan hänen luonaan Schwanenwerderissä heinäkuussa 1936, Baarová oli ihastuksestaan huolimatta varautunut.
Hän ei halunnut päätyä vain yhdeksi nimeksi Goebbelsin valloitusten pitkälle listalle.
Niinpä hän kieltäytyi kohteliaasti Goebbelsin esittämistä lukuisista kutsuista illalliselle, purjehdusretkille ja kesämökille.
Kun Goebbels syyskuussa 1936 erään ensi-illan jälkeen kutsui Baarován kuuntelemaan puhettaan valtiopäiville Berliiniin, tämän tahdonvoima alkoi kuitenkin horjua.
”Saako sinne edes tulla ulkomaalaisia?” hän kysyi.
”Kyllä, kaikki ovat sinne tervetulleita, ja olisi suuri ilo, jos suostuisitte vieraakseni. Olen usein saanut ihailla teitä valkokankaalla, ja nyt te saatte puolestanne mahdollisuuden ainakin kerran elämässänne päästä kuulemaan minun puhettani”, Goebbels vastasi.
”Sovitaan niin, minä lupaan tulla paikalle”, Baarová sanoi ja sai vastaukseksi leveän hymyn.
”Luvatkaa pitää minua tarkasti silmällä, kun puhun”, Goebbels sanoi ja kaivoi esiin valkoisen nenäliinan. ”Aina kun otan tämän liinan taskustani ja vien sen huulilleni, ajattelen teitä”, hän selitti.
Goebbelsin puhe valtiopäivillä kesti kaksi tuntia, ja se teki Baarováan suuren vaikutuksen.
Ministeri puhui sointuvasti ja selvästi, hän vetosi kuulijoiden tunteisiin ja sai katsojat puhkeamaan raikuviin suosionosoituksiin ja Sieg Heil -huutoihin.
Aina pitäessään tauon Goebbels nosti nenäliinansa huulilleen.
”Se on meidän salainen merkkimme”, Baarová ajatteli tunnekuohun vallassa. Heti Goebbelsin puheen päätyttyä hän riensi rautatieasemalle ehtiäkseen junaansa.
Kun hän seisoi asemalaiturilla odottamassa, hän tunsi olevansa kuin transsissa. Hän havahtui takaisin todellisuuteen kun hänen taakseen ilmestyi mies, joka kantoi valtavaa ruusukimppua.
”Arvoisa rouva, kukat ovat ministeriltä, joka toivoo pikaista jälleennäkemistä”, Goebbelsin lähetti ilmoitti.
Baarová otti hämmentyneenä kimpun vastaan ja sanoi takellellen: ”Olkaa hyvä ja välittäkää hänelle kiitokseni.”
Baarová hyödynsi eroottista säteilyään monessa elokuvassaan. Lída Baarován tanssi- ja lauluesitys
Ongelmia ihanneavioliitossa
Ulospäin Goebbelsit näyttivät täydelliseltä avioparilta.
He hymyilivät aikakauslehtien sivuilla ja esittelivät ylpeinä saksalaisille lapsiaan ja tyylikästä kotiaan, mutta harmonisen julkisivun takana avioliitto rakoili jo pahasti.
Magda ja Joseph eivät enää nukkuneet samassa makuuhuoneessa, he alkoivat käydä toistensa hermoille, ja vain heidän kolme lastaan pitivät avioliittoa koossa.
Pääsyy avioliiton viilenemiseen olivat Josephin loputtomat syrjähypyt.
Magdalla ei ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka monen naisen kanssa Joseph oli häntä pettänyt heidän avioliittonsa aikana, mutta hän arveli heitä olleen ainakin 30. Magda oli monesti ottanut miehensä suhteet puheeksi, ja seurauksena oli aina riita.
Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa: ”Magda tukahduttaa minut. Kadun, että ylipäänsä suostun keskustelemaan tästä epämiellyttävästä aiheesta. Emme ymmärrä toisiamme.”
Vaikka Goebbelsilla itsellään oli usein pari kolmekin suhdetta menossa yhtä aikaa, hän oli äärettömän mustasukkainen, jos Magda edes vilkaisi muihin miehiin.
Ainoa poikkeus oli Hitler, jota Goebbels palvoi ja piti perheenjäsenenä.
Niinpä kun Joseph Goebbels kesällä 1936 – samaan aikaan kun hän itse piiritti Lída Baarováa – kuuli huhuja, että Magdalla oli jotakin peliä entisen rakastettunsa, Kurt Lüdecken kanssa, hän kiehui raivosta.
Magda kielsi suhteen, mutta kun Goebbels eräänä heinäkuun päivänä tuli kotiin, hän tapasi vaimonsa ja Lüdecken istumassa sohvalla käsi kädessä.
Goebbels jäi järkyttyneenä seisomaan oviaukkoon ja tuijotti silmät selällään sohvalla istuvaa paria.
Piinallisen hiljaisuuden vallitessa Lüdecke nousi, pyysi anteeksi ja lähti nopeasti ulos. Goebbels kirjoitti samana päivänä päiväkirjaansa:
”Riita Magdan kanssa vieraasta. Hän itkee, ja minä säälin häntä. Kurjuuksien kurjuus. Lüdecken tapaus ei ole aivan selvä. Kertookohan hän [Magda] minulle totuuden? En tiedä.”
Yön kuluessa totuus valkeni Goebbelsille, kun Magda nyyhkyttäen tunnusti olleensa uskoton. Goebbels oli samaan aikaan raivoissaan, surullinen ja järkyttynyt vaimonsa syrjähypystä, ja hän kirjoitti päiväkirjaansa:
”Olen asiasta aivan masentunut. Hän on valehdellut minulle koko ajan. Luottamus on mennyt. Tämä kaikki on niin kauheaa. Elämästä ei selviä ilman kompromisseja. Se on pelottavaa. Kuluu pitkä aika, ennen kuin toivun tästä.”
Goebbels tunnusti rakkautensa
Niin paljon tieto vaimon suhteesta toiseen mieheen ei kuitenkaan Goebbelsia järisyttänyt, etteikö hän olisi jatkanut Baarován piirittämistä.
Päiväkirjassaan hän valitti, että Magda näytti yhä enemmän ”tyypilliseltä kotiäidiltä”.
Baarováa hän piti puolestaan vaimonsa täydellisenä vastakohtana: näyttelijätär oli 13 vuotta Magdaa nuorempi, tumma, eloisa ja intohimoinen, ja mikä parasta, hän näytti lopulta vastaavan ministerin kiihkeisiin tunteisiin.
Goebbels piiritti Baarováa sinnikkäästi. Hän soitteli tälle kotiin esittäytyen uteliaiden kuuntelijoiden hämäämiseksi herra Mülleriksi ja ehdotti tapaamista.
Vaikka Baarová kieltäytyi, hän ei luovuttanut vaan aneli tätä maaseutuasunnolleen vierailulle.
Kun Baarová loppukesällä 1936 viimein antoi periksi ja suostui lähtemään Goebbelsin maaseutuasunnolle, joka sijaitsi Bogenseen rannalla Lankessa Berliinin kaakkoispuolella, Goebbels pani peliin kaiken viehätysvoimansa.
Hän soitti vieraalleen romanttisia sonaatteja flyygelillä, vei tämän souturetkelle järvelle, opetti tätä ampumaan jousipyssyllä ja esitti hauskoja parodioita ministerikollegoistaan, etenkin Hermann Göringistä.
Kamiinan rätisevän tulen ääressä Goebbels varasti suudelman ja tunnusti rakkautensa:
”Liduschka, olet varmaan kuullut minusta kaikenlaista. Vannon kuitenkin, etten ole koskaan elämässäni ollut näin rakastunut.”
Juorulehdet kohisivat jymyuutisesta
Seuraavina kuukausina Baarová ja Goebbels tapasivat maaseutuasunnolla aina kun pystyivät.
Baaroválla piti kiirettä kuvauksissa – Goebbelsin ansiosta hänelle oli tarjolla enemmän elokuvarooleja kuin koskaan – eivätkä Goebbelsiltakaan työt loppuneet ministeriössä.
Rakastavaiset tapasivat kuitenkin vähintään kerran viikossa, ja usein he yöpyivät Lankessa. Goebbels ei murehtinut suhteen takia, mutta Baarováa omatunto soimasi ja hän yritti monesti ottaa asian puheeksi:
”Sinulla on lapsesi. Ja minulla Gustav”, hän huokaili.
”Vähät Gustavista”, Goebbels sanoi, ”se suhde on vain illuusiota. Sinun on ymmärrettävä se. Kaunis nainen on kuin purjevene avomerellä. Tuuli kuljettaa häntä sinne tänne, eikä hän voi itse päättää, minne hän päätyy.”
Aluksi rakastavaiset pitivät tapaamisensa tiukasti salassa, mutta ajan mittaan he muuttuivat rohkeammiksi eivätkä enää jaksaneet välittää, mitä muut ajattelivat.
Baarová jätti Gustav Frölichin ja muutti omaan asuntoonsa, ja hän ja Goebbels alkoivat esiintyä julkisuudessa yhdessä ja ilmaantuivat juhliin, ensi-iltoihin ja teatteriin avoimesti yhtä matkaa.
Pian kaikissa juorulehdissä kirjoitettiin, että Lidá Baarová oli propagandaministerin rakastajatar.
Goebbelsien avioliitto rakoili tuossa vaiheessa pahasti, ja kun Josephia ei vuonna 1937 juuri kotona näkynyt, Magda oli hermoromahduksen partaalla.
Hän pakeni muutaman kerran hermoparantolaan päästäkseen tolpilleen, mutta kotiin palattuaan hän joutui huomaamaan, että hänen korviaan myöten rakastunut miehensä oli tuskin huomannut hänen poissaoloaan.
Goebbels alkoi vähitellen jopa leikitellä ajatuksella luopua perheestään ja poliittisesta urastaan Baarován takia ja kuvitteli, miten he muuttaisivat pakoon jonnekin kauas, vaikkapa Japaniin.
Baaroválle hän ilmoitti suorasukaisesti tappavansa itsensä, jos heidän suhteensa joskus päättyisi.
Goebbelsista tuntui, ettei hän enää pystynyt olemaan kotona onnettoman Magdan ja lastensa luona.
Saadakseen olla rauhassa rakastajattarensa kanssa hän muutti pois Schwanenwerderin huvilasta taloon, jonka hän oli rakennuttanut naapuritontille.
Hän kutsui taloa linnakseen, Meine Burg, ja vietti siellä kaiken vapaa-aikansa rakastajattarensa kanssa.
Vaimo halusi puhua rakastajattaren kanssa
Vuoden 1937 ja valtaosan seuraavastakin vuodesta elämä näytti hymyilevän rakastavaisille, mutta heinäkuussa 1938 heidän taivaalleen alkoi kerääntyä tummia pilviä.
Eräs Goebbelsin puhelinsoitto sai Baarován pahojen aavistusten valtaan ja pelkäämään, että suhde oli päättymässä.
”Liduschka, jotain tärkeää on tapahtunut. Olen kertonut vaimolleni kaiken. Nyt hän tietää, että rakastan sinua enkä voi elää ilman sinua”, Goebbels julisti puhelimeen.
Hän vakuutteli Baaroválle, että Magda oli suhtautunut ilmoitukseen rauhallisesti mutta että tämä vaati saada puhua kilpailijansa kanssa kahden kesken.
”Ole kiltti ja keskustele hänen kanssaan, minun takiani”, Goebbels aneli. Hetken harkittuaan Baarová suostui vastahakoisesti, ja kun hän seuraavana päivänä ilmaantui Goebbelsien talolle, häntä oli vastassa itkettynyt mutta tyyni Magda Goebbels.
”Rakastatteko miestäni?” Magda kysyi ennen kuin Baarová oli ehtinyt edes sisälle.
”Kyllä”, Baarová vastasi.
”Minäkin rakastan häntä, mutta hän rakastaa teitä. Hän haluaa minut lastensa äidiksi mutta teidät rakastajattarekseen”, Magda sanoi ja jatkoi: ”Saamme molemmat palvella häntä. Hän on merkittävä mies, jolla on suuri tehtävä. Olemme molemmat hänen käytettävissään. Minä päätän siitä, mitä tapahtuu talossani; mitä muualla tapahtuu, on minulle samantekevää. Siihen en aio sekaantua. Vain yhden asian saatte minulle luvata: ette koskaan hanki lapsia hänen kanssaan.”
Magda toivoi pystyvänsä pitämään miehensä olemalla jalomielinen ja mukautumalla tilanteeseen, ja naiset keskustelivat kaksi tuntia siitä, miten he jatkossa toimisivat. Kesken kaiken Joseph Goebbels astui yhtäkkiä huoneeseen leveästi hymyillen.
”Oletteko päässeet yhteisymmärrykseen, onko kaikki järjestyksessä?” hän kysyi ja katsoi vuoroin vaimoaan, vuoroin rakastajatartaan.
Odottamatta vastausta hän ojensi Baaroválle timanttirintakorun ja vaimolleen ametistisormuksen.
”Minun on nyt lähdettävä, tämä on mahdotonta”, Baarová sanoi hämmentyneenä tilanteesta.
”Tulkaa uudestaan lauantaina ja jääkää sunnuntaihin. Katsotaan silloin, miten tilanne kehittyy”, rouva Goebbels huusi poistuvan Baarován perään.
Magda halusi eron
Seuraavina viikkoina Baarová yöpyi usein Goebbelsien talossa ja toimi jopa illanvietoissa emännän roolissa.
Myös talon seinien ulkopuolella Joseph ja Lída esiintyivät avoimesti yhdessä.
He kävivät purjehtimassa ja elokuvissa, ja kabareessa ministeri istui rakastajattarineen omassa aitiossaan, kun Magda sai tyytyä viereiseen aitioon.
Yrityksistään huolimatta Magda ei pystynyt sopeutumaan tilanteeseen, vaan hän tunsi itsensä nöyryytetyksi ja päätti jättää miehensä.
Saadakseen juridisesti päteviä todisteita avioeroa varten Magda pyysi hyvää ystäväänsä ja ihailijaansa Karl Hankea ottamaan selvää ja kertomaan hänelle kaiken, mitä hänen aviomiehensä ja tämän rakastajatar tekivät.
Hanke oli Goebbelsin uskottu ja osastopäällikkö, ja hän pääsi helposti käsiksi tämän papereihin ja kirjeenvaihtoon.
Hän oli vuosia hautonut salaa lämpimiä tunteita Magdaa kohtaan, ja nyt hän piti tämän tarkasti selvillä Goebbelsin ja Baarován tekemisistä.
Hanke yritti parhaan kykynsä mukaan sekä lohduttaa että kosiskella petettyä aviovaimoa, jonka terveys horjui ja hermot olivat pettämäisillään.
Hitler sekaantui asiaan
Loppukesällä 1938 aviokriisi oli pahimmillaan, ja Magda päätti että hän oli saanut tarpeekseen.
Illalla 16. elokuuta hän meni Adolf Hitlerin luo ja kertoi tälle kaiken miehensä suhteesta. Kuten odottaa saattoi, Hitler oli tiedosta sekä vihainen että pettynyt.
Hän julisti, että avioero ei tullut kysymykseenkään, ja lupasi Magdalle puhua asiasta vakavasti tämän miehen kanssa.
Muutamaa minuuttia myöhemmin Hitler kutsui propagandaministerinsä luokseen, piti tälle vakavan puhuttelun ja ilmoitti ykskantaan, että tämän oli välittömästi lopetettava suhde rakastajattareensa.
”Lupaa kunniasanallasi, ettet enää koskaan tapaa rouva Baarováa. Sen on nyt loputtava, kerta kaikkiaan loputtava”, Hitler vaati.
Samana iltana Baarová sai vähän ennen keskiyötä puhelun murtuneelta Goebbelsilta.
”Vaimoni, se paholainen, kävi Führerin luona”, Goebbels valitti ja kertoi joutuneensa Hitlerin puhutteluun.
”Se oli hirvittävä kohtaus. Führer karjui ja piti minulle pitkän moraalisaarnan. Hän vaati minua antamaan sanani siitä, etten enää koskaan tapaa sinua. Emme voi enää koskaan tavata, se on hirveää. Mikä tragedia”, Goebbels nyyhkytti epätoivoisena.
Samana iltana hän kirjoitti päiväkirjaansa.
”Führer on minulle kuin isä. Olen siitä hänelle kiitollinen. Yritin sinnikkäästi puolustaa omaa kantaani, kunnes Führer vetosi vastuuntuntooni ja suureen yhteiseen asiaamme. Tuota vetoomusta en voi enkä tahdo olla kuulematta.”
Uutinen Magda Goebbelsin avioeroaikeista kiiri aina Britanniaan ja Yhdysvaltoihin asti.
Goebbels yritti saada Hitlerin puolelleen
Vaikka Goebbels oli luvannut Hitlerille jättää Baarován, hän ei saanut naista mielestään.
Magdakaan ei toipunut suhteesta, ja koko syksyn 1938 Goebbelsin pariskunnan yhteiselämä oli jäissä. Magda heitti miehensä ulos ja kielsi tätä tapaamasta lapsiaan.
”Hän on niin kova ja julma”, Goebbels kirjoitti päiväkirjaansa.
Magdalla oli lyhyt mutta kiihkeä suhde Hankeen, jonka luo hän muutti joksikin aikaa asumaankin. Goebbels puolestaan kieli Hankesta Hitlerille.
Hanke erotettiin propagandaministeriöstä, ja Hitler torjui kylmästi hänen anelunsa saada mennä naimisiin Magdan kanssa.
Synkimpinä hetkinään Goebbels mietti jälleen jättävänsä poliittisen uransa ja avioliittonsa Baarován takia, mutta todellisuudessa sitä mahdollisuutta ei ollut.
Hinta olisi ollut liian kova niin piintyneelle natsille kuin Goebbels. Hitler oli tehnyt kantansa täysin selväksi: hän ei hyväksyisi avioeroa missään tapauksessa.
Koko kansakunnan Führer ei sietäisi avioeroskandaalia omassa lähipiirissään eikä varsinkaan Kolmannen valtakunnan ihanneperheessä. Goebbelsin perheellä oli velvollisuus olla hyvänä esimerkkinä muille saksalaisperheille.
Murtunut Goebbels keskusteli asiasta Hitlerin kanssa monta kertaa ja tinkasi, että hänen rakkauselämänsä oli hänen yksityisasiansa. Hänen puheensa ja vaatimuksensa kaikuivat kuitenkin kuuroille korville.
”Sillä, joka tekee historiaa, ei voi olla yksityiselämää. Sinun velvollisuutesi on palvella Saksan kansaa”, Hitler pauhasi ja painotti sanojaan hakkaamalla nyrkillään pöytää.
Kuten aina, Hitler sai viimeisen sanan. 24. lokakuuta 1938 hän kutsui kiistan osapuolet sovittelutapaamiseen ja julisti avioliittosotaan aselevon.
Magda suostui kolmen kuukauden koeaikaan, jonka aikana Josephin piti pitää itsensä ja viettinsä aisoissa. Jos se onnistuisi, Magda ei vaatisi avioeroa.
Hitler vaati lisäksi, että koko Goebbelsin perhe, Joseph ja Magda ja heidän lapsensa, poseeraisivat yhteisvalokuvassa.
Seuraavana päivänä maanlaajuisissa sanomalehdissä oli kuva onnellisesta perheestä Führerin kanssa. Natsien ihanneperhe oli jälleen esittelykunnossa.
Miljoonat ihmiset näkivät lehtikuvan, myös murheen musertama Lída Baarová. Hänen mielestään Goebbels näytti kuvassa katkeralta ja elottomalta vahanukelta.
Muutamaa viikkoa aiemmin hän oli puhunut lyhyesti puhelimessa rakastajansa kanssa viimeisen kerran, ja tämä oli lopettanut puhelun sanoihin ”Rakastan sinua”.
Baarová oli edelleen rakastunut Goebbelsiin, mutta heidän suhteensa oli peruuttamattomasti ohi, ja Baarová vetäytyi julkisuudesta sydämensä särkeneenä.
Myös Goebbelsista tuntui kuin elämä olisi menettänyt kaiken merkityksensä. 41-vuotispäivänään 29. lokakuuta 1939 hän kirjoitti päiväkirjaansa:
”Kaiken yllä lepää murheen ja haikeuden verho. Ihmiset ja asiat ällöttävät minua. Perimmäinen, syvin toiveeni olisi se, etten enää näkisi mitään, kuulisi mitään enkä tietäisi mitään.”
Goebbelsin suhde Hitleriin palautui entiselleen, ja hän oli tämän rinnalla katkeraan loppuun asti. Joseph ja Magda Goebbels tekivät itsemurhan Hitlerin bunkkerissa 1. toukokuuta 1945 Magdan myrkytettyä ensin parin kuusi lasta.