Natsien mustia uhreja muistetaan vihdoin

Hitlerin idea ”rotupuhtaasta” Saksasta johti niin miljoonien juutalaisten kuin muun muassa maan tummaihoisten vainoon.

Hitlerin idea ”rotupuhtaasta” Saksasta johti niin miljoonien juutalaisten kuin muun muassa maan tummaihoisten vainoon.

OTFW, Berlin

Yksi Saksan pisimmistä holokaustin uhrien muistoprojekteista alkoi jo vuonna 1992: niin sanottujen kompastuskivien asentaminen. Ne ovat muistolaattoja, jotka upotetaan katuun sen talon eteen, jossa henkilö asui ennen kuin joutui natsien vainon uhriksi.

Jokaiseen kiveen kaiverretaan uhrin nimi sekä tietoa hänen kohtalostaan natsihallinnon aikana.

Hiljattain tehtiin historiaa, kun katuun upotettiin ensimmäiset kompastuskivet mustaihoisten vainojen uhrien muistoksi. Kyseessä ovat Martha Ndumbe, joka kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä 5. helmikuuta 1945, sekä Ferdinand James Allen, joka murhattiin saksalaisen eutanasiaprojektin yhteydessä vuonna 1941.

”Natsien mustaihoiset uhrit on pitkään unohdettu, niin akateemisessa tutkimuksessa kuin muistomerkkejä pystytettäessäkin”, toteaa Berliinin Kompastuskivi-projektin koordinaattori Sophia Schmitz.

Eurooppaan on asennettu jo yli 74 000 ”kompastuskiveä”, myös Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Tukholmassa Apelbergsgatan 36:n edessä on juutalaisen Hans E. Szybilskin muistokivi.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Hans_Szybilski

© Frankie Fouganthin

Mustat uhrit unohdettiin

”Berliinin kaltaisissa kaupungeissa oli 1920–1930-luvuilla mustaihoisten yhteisöjä, jotka joutuivat natsihallinnon aikana vainojen ja murhien kohteeksi. Tavoitteemme on pyyhkiä pölyt heidän tarinoistaan ja kertoa ne nyt, vaikka se onkin liian myöhäistä”, Schmitz selittää.

Osa Saksan mustaihoisista oli saksalaisnaisten ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen Reininmaalle sijoitettujen afrikkalaisten sotilaiden jälkeläisiä.