Brittiarkeologit tekivät vuonna 2004 irvokkaan löydön Norwichin kaupungista noin 180 kilometriä Lontoosta koilliseen: keskiaikaisen kaivon pohjalla lojui sikin sokin 17 vainajan luita.
Radiohiiliajoitus osoitti, että vainajat olivat kuolleet 1000- tai 1100-luvulla, ja tutkijat arvelivat, että ruumiit oli heitetty kaivoon jonkin tautipandemian – kenties ruton – aikana, kun vainajat piti haudata mahdollisimman nopeasti.
Nyt dna-analyysi on paljastanut, että vainajien kuolinsyy oli paljon julmempi.
Kaivoon heitetyt vainajat askarruttivat brittitutkijoita 18 vuoden ajan. Nyt arvoitus on vihdoin ratkennut.
Ristiretkeläiset murhasivat juutalaisia
Tutkijat pohtivat kahdeksan vuoden ajan toista teoriaa: ruumiit olivatkin peräisin Norwichin juutalaisten verisestä joukkomurhasta helmikuussa 1190.
Nyt tuoreet dna-tutkimukset osoittavat, että kaikki kaivossa olleet vainajat olivat juutalaisia. Näin tutkijat pystyivät melko tarkasti määrittämään heidän kuolemansa ajan ja syyn.
Kronikoitsija Ralph de Diceto (1120–1202) kertoi Ymagines historiarum -teoksessaan, että verilöyly oli ristiretkeläisten työtä:
”Monet Jerusalemiin kiirehtineistä päättivät iskeä ensin juutalaisiin ennen kuin he hyökkäsivät saraseenien kimppuun. 6. helmikuuta (1190, toim.) he surmasivat kaikki kodeistaan löydetyt juutalaiset”, de Diceto kirjoitti.
Dna-analyysi paljastaa, että yksi uhreista oli kuollessaan vasta 10-vuotias.