Hitlerin hiljaiset tappajat olivat koitua brittien kohtaloksi
Natsi-Saksan pelätty sukellusvenelaivasto, niin sanotut Harmaat sudet, oli koitua brittien kohtaloksi. Se upotti tuhansia saarivaltioon matkalla olevia kauppalaivoja ja tappoi 35 000 ihmistä. Hitlerin sukellusveneet edustivat uutta huipputehokasta tekniikkaa.

Saksalaisten torpedot voitiin laukaista liittoutuneiden hitaisiin rahtialuksiin 9,5 kilometrin etäisyydeltä.
Oli yö. Kuu paistoi Atlantin yllä ohuen pilviverhon läpi ja hopeoi väreilevän merenpinnan. Kapteeni ja pari upseeria seisoivat vaitonaisina sukellusveneen tornin sillalla.
He olivat tähystäneet voimakkailla kiikareillaan jo jonkin aikaa kauppalaivoja, jotka kuljettivat elintarvikkeita ja aseita Britannian satamiin.
Sukellusvene, jossa oli 50 hengen miehistö, oli useita viikkoja risteillyt tarkkaan ennalta määrättyjä reittejään ristiin rastiin myrskyisällä Pohjois-Atlantilla.
Öisin oli tyyntä, eikä saksalaisen sukellusvenelaivaston, U-Bootwaffen, aluksen matalaa profiilia ollut helppo havaita heikossa kuunvalossa. Taivas ei kuitenkaan ollut liian tumma, vaan näkyvyys sukellusveneestä oli riittävä. Olosuhteet olivat täydelliset, enää tarvittaisiin hiukkasen onnea vihollisaluksen havaitsemiseksi.
Äkkiä kapteeni näki kiikareillaan laivasaattueen. Hän ei uskaltanut yrittää hyökkäystä pinnalla, sillä hän pelkäsi, että jossakin piilossa oli vihollisen hävittäjä valmiina lähettämään hänet miehistöineen autuaammille sukellusvesille.
Kapteeni kuiskasi määräyksen sukeltaa ja valmistautua hyökkäykseen. Upseeri, joka seisoi valmiina punaisen valon hehkussa ”Zentralessa” – aivan sukellusveneen tornin alla olevassa komentohuoneessa – välitti kovaäänisellä kapteenin hyökkäysmääräyksen kärsimättömänä odottavalle miehistölle: ”Gefechtstationen!”
Alus sukelsi, ja komentosillalla olleet upseerit kiirehtivät kannen aukosta ja sulkivat kansiluukun nopeasti perässään. Heillä oli kymmenen sekuntia aikaa – viivästyminen olisi tiennyt aluksen täyttymistä merivedellä ja uppoamista.
Sänkinen ja hikinen miehistö oli vetelehtinyt tuntikausia joutilaina odottaen uutisia komentosillalta.
Nyt miesten huudot ja karjunta rikkoivat rauhan. Ne miehet, joilla ei tässä vaiheessa ollut tehtäviä, juoksivat sukellusveneen keulaan, sillä mitä etupainoisempi vene oli, sitä nopeammin se sukelsi.
Dieselmoottorit sammutettiin, ja vene alkoi kulkea sähkömoottoreilla. Muuten miehistö tukehtuisi pakokaasuihin.
Keulan syvyysperäsimet kääntyivät ja muuttivat suunnan alaspäin. Samanaikaisesti merivesi virtasi painolastitankkeihin pakottaen veneen yhä syvemmälle. Noin puoli minuuttia sukelluskäskystä sukellusvene oli periskooppisyvyydessä valmiina hyökkäykseen.
Arvioituaan virtauksen ja etäisyyden sukellusveneen kapteeni antoi määräyksen laukaista ensimmäinen torpedo.
Seitsemänmetrinen sähkömoottorilla varustettu torpedo syöksyi matkaan saavuttaen yli 60 kilometrin tuntinopeuden, ja pian se kylvi kuolemaa kauppalaivassa yli yhdeksän kilometrin päässä.
Muutamassa minuutissa osuman saaneen laivan valtasi paniikki ja kaaos. Saksalaisten pelättyjen torpedojen räjähdys oli viimeinen ääni, jonka aluksen merimiehet kuulivat ennen kuolemaansa.