Yksityinen kuva

Himmler vieraili Suomessa

SS-johtaja Heinrich Himmler oli juuri määrännyt miljoonat juutalaiset tapettaviksi, kun hän lähti Suomeen kesällä 1942. Virallisten tapaamisten lomassa aikaa jäi muun muassa souteluun. Kirjeissään vaimolleen ”Pappa” kertoi matkakuulumisiaan.

SS-johtaja Heinrich Himmler vieraili kesällä 1942 Suomessa. Hän oli muutamaa kuukautta aiemmin määrännyt Euroopan juutalaiset tuhottavaksi lopullisesti, ja kun tuhoamisleireillä kaasukammiot kävivät täydellä teholla, natsijohtaja lähti vierailulle Suomeen, tarkoituksenaan muun muassa saada suomalaiset luovuttamaan maan juutalaiset natseille.

Himmler toivoi myös voivansa suostutella presidentti Rytin tarjoamaan lisää apua taisteluihin puna-armeijaa vastaan, etenkin Leningradin alueella ja tärkeän Muurmannin radan suunnalla.

Kirjeissään vaimolleen Margaretelle ja tyttärelleen Gudrunille, joita hän kutsui ”Mammaksi” ja ”Püppiksi”, hän keskittyi kuitenkin politiikan sijaan arkisempien kuulumisten vaihtoon.

Ensimmäisen kirjeen Himmler kirjoitti muutama päivä sen jälkeen, kun hän oli ollut tarkastuskäynnillä Auschwitzissa ja määrännyt Puolan juutalaiset tuhottavaksi vuodenvaihteeseen mennessä.

Hegewald, 28.7.1942

”Rakas Mamma!

Lennän pian täältä Suomeen. Soitin Teille juuri äsken. Nyt kirjoitan sinulle vielä pari riviä.

Heinrich Himmler
© Bundesarchiv

Heinrich Himmler (1900–1945)

Ohessa Püppin todistus; voisihan se olla hiukan parempikin.

Toivon, että ehdin Suomessa virka-asioiden ohella hiukan rentoutuakin.

Työasioita on tietysti paljon. Vierailu presidentin, ulkoministerin, marsalkka Mannerheimin luona, sitten pohjoiseen tapaamaan Dietliä ja divisioonaa. (Kenraalieversti Eduard Dietlin johtama Saksan 20. vuoristoarmeijan divisioona oli sijoitettu Koillis-Suomeen suojaksi puna-armeijaa vastaan, toim).

Laitan mukaan esitteen elintarvikkeiden kuivaamisesta, se saattaa kiinnostaa sinua.

Nyt toivotan kaikessa kiireessä kaikkea hyvää, ja toivu hyvin.”

Helsinki, 30.7.1942

”Rakas Mamma ja rakas Püppi!

Suomen hallitus otti minut hyvin ystävällisesti vastaan. Nyt jatkan täältä pohjoiseen. Voin oikein mainiosti.

Ohessa pari lahjaa Mammalle ja veijarille.

Paljon rakkaita terveisiä ja suukkoja
Teidän Pappanne”

Suomen-vierailunsa jälkeen Himmler matkasi itärintamalle, missä hän seurasi muun muassa Einsatz-kuolemanpartioiden hirmutekoja. Himmler lähetti rintamalta kotiin lahjoja, joista päätellen sodasta seurannut tavarapula kosketti jo jopa natsi-Saksan johtohahmon perhettä.

Hegewald,10.8.1942

”Rakas Mamma!

Kirjoitan Teille pari riviä tämän paketin mukaan. – – se pieni kori on sinulle, hyvin käytännöllinen, tehty koivuntuohesta. –

Lähetin Teille kaikenlaista paperia, nenäliinoja, voipaperia, klosettipaperia; kaksi pientä lamppua sinulle ja Püppille.

Lisäksi puutarjottimen ja puukulhon, ja pyykkipussin Mammalle matkaa varten. – Kaksi suomalaista nukkea, veijarille puukipon.

Hiukan pesuainetta, vanhan hammasharjan (ehkä sitä voi käyttää kengänkiillotukseen tai muuhun sellaiseen), ja vielä pari suomalaista kolikkoa ja kaksi karamellipussia Mammalle ja tyttöselle ja kirjepaperia Parre-tädille.

[– –] Teidän mieluisasta apteekkarin-paketistanne ja hurmaavista valokuvista ja molemmista kirjeistäsi, 24.7. ja 4.8., oikein suuret kiitokset!

Himmlerin kirjeet.

Himmlerin kirjeiden mukana oli myös aiemmin näkemättömiä perhekuvia.

© Wikimedia Commons

Kirjeet löytyivät 69 vuoden jälkeen

Minulla on valtavasti töitä ja kokouksia. Kirjoitan ensi tilassa Püppille ja kerron Teille sitten hiukan Suomesta ja tästä paikasta. –

Olen oikein iloinen, että rouva von Schade ja nti Görlitzer ovat teillä käymässä, sano heille terveisiä. –

Berliinissä sinua odottaa 30 kananmunaa, jotka lähetin tältä seudulta. [– –]

Nyt minun täytyy lopettaa. Älä ole niin hirvittävän ahkera vaan lepää hiukan!

Sinulle ja Püppille paljon rakkaita terveisiä ja suukkoja
Teidän pappanne”

Vaikka Himmlerin kirjeiden sävy on arkisen jutusteleva, Suomen-vierailulla oli myös vakavampi ulottuvuus. Saksan armeija tarvitsi kipeästi apua taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan taipuneet Himmlerin toiveisiin eivätkö suostuneet osallistumaan enempää itärintaman taisteluihin saati lähettämään maan juutalaisia tapettavaksi keskitysleireille.