SS-johtaja Heinrich Himmler vieraili kesällä 1942 Suomessa. Hän oli muutamaa kuukautta aiemmin määrännyt Euroopan juutalaiset tuhottavaksi lopullisesti, ja kun tuhoamisleireillä kaasukammiot kävivät täydellä teholla, natsijohtaja lähti vierailulle Suomeen, tarkoituksenaan muun muassa saada suomalaiset luovuttamaan maan juutalaiset natseille.
Himmler toivoi myös voivansa suostutella presidentti Rytin tarjoamaan lisää apua taisteluihin puna-armeijaa vastaan, etenkin Leningradin alueella ja tärkeän Muurmannin radan suunnalla.
Kirjeissään vaimolleen Margaretelle ja tyttärelleen Gudrunille, joita hän kutsui ”Mammaksi” ja ”Püppiksi”, hän keskittyi kuitenkin politiikan sijaan arkisempien kuulumisten vaihtoon.
Ensimmäisen kirjeen Himmler kirjoitti muutama päivä sen jälkeen, kun hän oli ollut tarkastuskäynnillä Auschwitzissa ja määrännyt Puolan juutalaiset tuhottavaksi vuodenvaihteeseen mennessä.
Hegewald, 28.7.1942
”Rakas Mamma!
Lennän pian täältä Suomeen. Soitin Teille juuri äsken. Nyt kirjoitan sinulle vielä pari riviä.
Heinrich Himmler (1900–1945)
Heinrich Luitpold Himmler oli toisen maailmansodan aikana SS:n ylin päällikkö ja yksi holokaustin pääarkkitehdeistä.
Päiväkirjassaan ja kirjeissään vaimolleen Margaretelle ja tyttärelleen Gudrunille eli ”Püppille” natsijohtaja kirjoitti vierailuistaan rintamille ja matkoistaan, joilla hän muun muassa seurasi juutalaisten joukkoteloituksia.
Kirjeenvaihdon arkinen sävy oli jyrkässä kontrastissa hänen toimiinsa yhtenä natsi-Saksan mahtimiehistä.
Liittoutuneet vangitsivat Himmlerin sodan lopulla, ja hän teki itsemurhan nielaisemalla myrkkykapselin 23. toukokuuta 1945 ollessaan brittien hallussa.
Ohessa Püppin todistus; voisihan se olla hiukan parempikin.
Toivon, että ehdin Suomessa virka-asioiden ohella hiukan rentoutuakin.
Työasioita on tietysti paljon. Vierailu presidentin, ulkoministerin, marsalkka Mannerheimin luona, sitten pohjoiseen tapaamaan Dietliä ja divisioonaa. (Kenraalieversti Eduard Dietlin johtama Saksan 20. vuoristoarmeijan divisioona oli sijoitettu Koillis-Suomeen suojaksi puna-armeijaa vastaan, toim).
Laitan mukaan esitteen elintarvikkeiden kuivaamisesta, se saattaa kiinnostaa sinua.
Nyt toivotan kaikessa kiireessä kaikkea hyvää, ja toivu hyvin.”
Helsinki, 30.7.1942
”Rakas Mamma ja rakas Püppi!
Suomen hallitus otti minut hyvin ystävällisesti vastaan. Nyt jatkan täältä pohjoiseen. Voin oikein mainiosti.
Ohessa pari lahjaa Mammalle ja veijarille.
Paljon rakkaita terveisiä ja suukkoja
Teidän Pappanne”
Suomen-vierailunsa jälkeen Himmler matkasi itärintamalle, missä hän seurasi muun muassa Einsatz-kuolemanpartioiden hirmutekoja. Himmler lähetti rintamalta kotiin lahjoja, joista päätellen sodasta seurannut tavarapula kosketti jo jopa natsi-Saksan johtohahmon perhettä.
Hegewald,10.8.1942
”Rakas Mamma!
Kirjoitan Teille pari riviä tämän paketin mukaan. – – se pieni kori on sinulle, hyvin käytännöllinen, tehty koivuntuohesta. –
Lähetin Teille kaikenlaista paperia, nenäliinoja, voipaperia, klosettipaperia; kaksi pientä lamppua sinulle ja Püppille.
Lisäksi puutarjottimen ja puukulhon, ja pyykkipussin Mammalle matkaa varten. – Kaksi suomalaista nukkea, veijarille puukipon.
Hiukan pesuainetta, vanhan hammasharjan (ehkä sitä voi käyttää kengänkiillotukseen tai muuhun sellaiseen), ja vielä pari suomalaista kolikkoa ja kaksi karamellipussia Mammalle ja tyttöselle ja kirjepaperia Parre-tädille.
[– –] Teidän mieluisasta apteekkarin-paketistanne ja hurmaavista valokuvista ja molemmista kirjeistäsi, 24.7. ja 4.8., oikein suuret kiitokset!
Himmlerin kirjeiden mukana oli myös aiemmin näkemättömiä perhekuvia.
Kirjeet löytyivät 69 vuoden jälkeen
Vuonna 2014 israelilaisesta yksityiskokoelmasta löytyi yli 700 Himmlerin yksityistä kirjettä ja kuvaa. Aiemmin oli löydetty myös Marga Himmlerin päiväkirjoja, kotitalouskirjanpitoa ja reseptejä.
Aineisto on kattavien analyysien perusteella todettu erittäin todennäköisesti aidoksi.
Israelista löytynyt kirjeenvaihto ulottuu Heinrich ja Margarete Himmlerin ensitapaamisesta vuonna 1927 sodan päättymiseen vuonna 1945. Kirjeiden sävy muuttuu vähitellen yhä synkemmäksi, vaikka varsinaiset sodan tapahtumat pidetään arkisten asioiden taustalla.
Natsijohtajan veljen lapsenlapsi Katrin Himmler kokosi kirjeistä kirjan Himmlerin kadonneet kirjeet: Heinrich ja Marga Himmlerin kirjeenvaihto 1927–1945, joka julkaistiin vuonna 2014. Artikkelin lainaukset ovat Maikki Soron suomentamasta teoksesta.
Minulla on valtavasti töitä ja kokouksia. Kirjoitan ensi tilassa Püppille ja kerron Teille sitten hiukan Suomesta ja tästä paikasta. –
Olen oikein iloinen, että rouva von Schade ja nti Görlitzer ovat teillä käymässä, sano heille terveisiä. –
Berliinissä sinua odottaa 30 kananmunaa, jotka lähetin tältä seudulta. [– –]
Nyt minun täytyy lopettaa. Älä ole niin hirvittävän ahkera vaan lepää hiukan!
Sinulle ja Püppille paljon rakkaita terveisiä ja suukkoja
Teidän pappanne”
Vaikka Himmlerin kirjeiden sävy on arkisen jutusteleva, Suomen-vierailulla oli myös vakavampi ulottuvuus. Saksan armeija tarvitsi kipeästi apua taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset eivät kuitenkaan taipuneet Himmlerin toiveisiin eivätkö suostuneet osallistumaan enempää itärintaman taisteluihin saati lähettämään maan juutalaisia tapettavaksi keskitysleireille.