”Fury” vie panssarivaunun uumeniin

Panssarivaunumiehistön taistelua kuvaava ”Fury” on yksi viime aikojen uskottavimmista sotakuvauksista – kunnes elokuva loppua kohti hylkää kaiken realismin...

Panssarivaunumiehistön taistelua kuvaava ”Fury” on yksi viime aikojen uskottavimmista sotakuvauksista – kunnes elokuva loppua kohti hylkää kaiken realismin...

Atlaspix/Imageselect

”Rauha on ihanne. Historia on väkivaltaista”, Brad Pitt toteaa roolissaan panssarivaunun johtajana Don ”Wardaddy” Collierina David Ayerin sotaelokuvassa Fury vuodelta 2014.

Elokuvassa yhdysvaltalainen Collier on taistellut natseja vastaan kolme vuotta ”Furyksi” eli ”Raivoksi” kutsutussa M4 Sherman -panssarivaunussa yhdessä kovia kokeneen miehistönsä kanssa.

Collierin riutuneet kasvot kertovat, että hän on joutunut näkemään helvetin – ja kadottanut sodan kauhujen keskellä rauhanomaiset ihanteensa. Collier miehistöineen on lähetetty Saksaan antamaan viimeisen kuoliniskun epätoivoista puolustustaistelua käyvälle Saksan armeijalle.

Miehistöön on liittynyt uutena jäsenenä pianoa soittava lukutoukka Norman, joka on viettänyt suurimman osan sodasta kirjoituskoneen takana. Keltanokalle selviää nopeasti, että hänen on unohdettava ylevät moraaliset ihanteensa, jos hän aikoo selvitä sodasta hengissä.

Video: Katso ”Furyn” traileri

Veteraanit kiittivät taistelukohtauksia

Fury perustuu löyhästi useiden yhdysvaltalaisten sotaveteraanien kokemuksiin – mukaan lukien ohjaaja David Ayerin omat isoisät, jotka osallistuivat molemmat toiseen maailmansotaan.

Elokuvan historiallinen autenttisuus kärsii hieman siitä, että tarina perustuu useiden ihmisten irrallisiin sotakokemuksiin, mutta kuvat mudan läpi kyntävistä panssarivaunuista ja maata pöllyttävistä kranaateista vakuuttavat.

Sodan kauhuja ei ole kuvattu näin raa’asti ja realistisesti sitten Pelastakaa sotamies Ryanin ja Taistelutoverien: Räjähdykset silpovat raajoja ja fosforikranaatit tekevät miehistä eläviä soihtuja.

© Photo 12/Imageselect

Elokuva: SS-upseeri teloitetaan kylmästi

Furyn yhdysvaltalainen miehistö ei tunne sääliä SS-joukkoja kohtaan. Collier esimerkiksi pakottaa keltanokka Normanin teloittamaan vangiksi otetun SS-sotilaan.

© Archivesnormandie 1939-45

Todellisuus: Liittoutuneet eivät säälineet SS-sotilaita

Yhdysvaltalaiset eivät epäröineet ampua vangiksi ottamiaan SS-sotilaita. 22. huhtikuuta 1945 amerikkalaiset murhasivat Lippachissa 36 antautunutta SS-sotilasta.

Brad Pittin nimi näkyy elokuvan mainoksissa ylimpänä, mutta elokuvan todellisia tähtiä ovat panssarivaunut. Mudan ja veren tahrimat tankit eivät ole rekvisiittaa vaan aitoja toisen maailmansodan panssarivaunuja, joita elokuvantekijät lainasivat sotamuseoista eri puolilta Eurooppaa. Se näkyy. Kun kamera kuvaa tankin sisällä, katsoja voi miltei maistaa veren, mudan ja ruostuneen metallin.

Elokuvantekijät saivat poikkeuksellisesti lainata jopa maailman ainoaa yhä toimintakuntoista Tiger-tankkia, joka on aiemmin nähty vain brittiläisessä sotaelokuvassa They Were Not Divided vuodelta 1950.

© Imageselect

Elokuva: Miehistö nimesi tankkinsa ”Furyksi”

Elokuvan hahmot ovat kiintyneet lujasti tankkiinsa, jossa he ovat taistelleet vuodesta 1942 lähtien. He ovat nimenneet sen ”Furyksi” eli ”Raivoksi” ja kirjoittaneet nimen suurilla kirjaimilla tankin tykin putkeen.

© Ken Bell

Todellisuus: ”Furya” ei ollut olemassa

”Fury”-nimistä panssarivaunua ei ollut oikeasti olemassa, mutta liittoutuneiden sotilailla oli kyllä tapana antaa panssarivaunuilleen lempinimiä. ”Fury” perustuu muun muassa kanadalaiseen panssarivaunuun nimeltään ”Bomb” eli ”Pommi”, joka taisteli Euroopassa Normandian maihinnoususta sodan loppuun asti.

Saksalaisten Tiger-panssarien ylivoima näkyy hyvin kohtauksessa, jossa Tiger kohtaa kolme pienempää Sherman-tankkia, mukaan lukien Collierin ”Furyn”. Ammukset kimpoavat pois Tigerin panssareista sen tulittaessa Shermanit täyteen reikiä. Muutaman minuutin kuluttua jäljellä on vain ”Fury”, joka tuhoaa lopulta Tigerin iskemällä sen kevyemmin panssaroituun takaosaan, mikä oli tyypillinen tapa tuhota järeä Tiger.

Liittoutuneiden elokuvassa käyttämä taktiikka ei kuitenkaan vastaa täysin todellisuutta. Sherman-tankit eivät yleensä edes yrittäneet hyökätä Tigerien kimppuun, koska se olisi tiennyt lähes varmaa tuhoa, mutta elokuvassa kolme Shermania hyökkää hullunrohkeasti päin saksalaista rautakolossia.

© QED INTERNATIONAL/Imageselect

Elokuva: ”Wardaddy” Collier on tappokone

Tankin johtaja Don ”Wardaddy” Collier on taistellut rintamalla jo vuosia. Itse hän toteaa: ”Aloitin tappamalla saksalaisia Afrikassa. Sitten Ranskassa. Sitten Belgiassa. Nyt tapan saksalaisia Saksassa.”

© Signal Corps Photo, Ft. Knox, KY

Todellisuus: Collier oli elokuvahahmoaan hurjempi

Brad Pittin roolihahmo perustuu yhdysvaltalaiseen panssarivaunun johtajaan Lafayette G. Pooliin, joka tunnettiin lempinimellä ”Wardaddy” eli ”Sotaiskä”. Collier tuhosi toisessa maailmansodassa Shermanillaan 258 panssariajoneuvoa ja 12 saksalaista panssarivaunua.

Likainen ja raaka sota

Kun David Ayer esitti Furyn sotaveteraaniyleisölle, yksi heistä kommentoi: ”Tämä on realistisin sotaelokuva, jonka olen koskaan nähnyt.”

Kyseinen sotasankari on luultavasti torkahtanut ennen elokuvan loppua, sillä Furyn viimeiset 40 minuuttia ovat silkkaa Hollywood-huttua. Kun Collierin Sherman-tankki hajoaa maantiellä aivan Tigerin tukeman raskaasti aseistetun saksalaisen yksikön eteen, amerikkalaiset päättävät taistella.

Tässä kohtaa Fury muuttuu niin yliampuvaksi toimintasaduksi, että Rambokin tuntisi siinä olonsa kotoisaksi. Yhtäkkiä kovia kokenut Sherman-tankki on lähes mahdoton vallata, eivätkä saksalaiset millään osu sen latausluukkuun. Toisaalta Pitt ja kumppanit niittävät vihollisia kuin leikiten ja laukovat joka välissä nasevia repliikkejä.

Hölmö loppu ei kuitenkaan onnistu pilaamaan kokonaisvaikutelmaa, sillä Fury on kaikesta huolimatta hyvä sotaelokuva, joka kuvaa uskottavasti sotaa panssarivaunun ahtaudessa.