Kesällä 1940 kymmenettuhannet brittisotilaat odottavat pitkälle laiturille ja rannalle pakkautuneena Dunkerquen (englanniksi Dunkirk) kaupungissa Ranskan pohjoisrannikolla. Jos he oikein siristelevät silmiään, he saattavat melkein erottaa Englannin rannikon kanaalin toisella puolella.
Sitten alkaa kuulua vaimeaa surinaa ja miehet katsovat pilvettömälle taivaalle – ja pian heidän kasvoiltaan kuvastuu silkka kauhu. Parissa sekunnissa surina muuttuu ääneksi, jota sotilaat ovat oppineet pelkäämään – saksalaisen Stuka-syöksypommittajan ulvonnaksi.
VIDEO: Katso ”Dunkirkin” traileri.
Stuka sukeltaa ja pudottaa pomminsa keskelle sotilaita, jotka ovat pakkautuneet niin tiiviisti, etteivät he pääse pakoon.
Parissa minuutissa valkoinen hiekka värjäytyy verestä punaiseksi ja rantavedessä kelluu kuolleita sotilaita. Eloonjääneet pidättävät hengitystään ja jäävät odottamaan seuraavaa ilmahyökkäystä. Kanaalin toisella rannalla sadat siviilialukset lähtevät pelastamaan brittisotilaita Ranskasta, mutta kuinka monta sotilasta ehtii kuolla rannalla ennen avun tuloa?
Näin alkaa Christopher Nolanin erinomainen sotaelokuva Dunkirk, joka on nyt katsottavissa HBO Maxissa. Elokuva kuvaa britti-, ranskalais- ja belgialaissotilaiden evakuointia Dunkerquesta vuonna 1940 piinaavan intensiivisesti, ja vaikuttavat tehosteet täydentävät vaikutelmaa.
Brittijoukkojen johtajat on tiivistetty yhteen henkilöön
Elokuva: Komentaja ohjailee joukkojaan
Brittilaivaston komentaja Bolton johtaa mittavaa pelastusoperaatiota Dunkerquessa. Jämäkästi mutta tyynesti hän hallitsee joukkoja laiturilta ja ohjaa miehiä pelastusaluksiin.
Todellisuus: Bolton perustuu kahteen henkilöön
Komentaja Boltonin hahmo perustuu kahteen brittiupseeriin, James Campbell Cloustoniin ja William Tennantiin, jotka molemmat olivat vastuussa sotilaiden ohjaamisesta laivoille evakuoinnin aikana.
Katastrofi kääntyi riemuvoitoksi
Saksan panssaridivisioonat vyöryivät Ranskaan kenraali Erwin Rommelin johdolla 16. toukokuuta 1940.
”Olemme läpäisseet Maginot-linjan! Tuskin uskon tätä todeksi. Etenemme syvälle vihollisen alueelle”, Rommel totesi riemuissaan johtaessaan lähes tuhannen panssarivaunun osastoa kohti Ranskan rannikkoa ja Dunkerquea. Neljä päivää myöhemmin 800 000 saksalaissotilasta sulki 400 000 liittoutuneiden sotilasta mottiin ja pakotti nämä vetäytymään Dunkerqueen odottamaan evakuointia.
Britannian pääministeri Winston Churchill arveli, että Dunkerquesta saataisiin evakuoitua enintään 30 000 sotilasta. Hän ei halunnut uhrata pelastusoperaatioon lentokoneita tai laivoja, sillä Saksan pelättiin hyökkäävän Britteinsaarille milloin tahansa ja valtaosa miehistä ja kalustosta tarvittiin puolustamaan Britanniaa mahdolliselta hyökkäykseltä.
Dunkerque näyttää samalta kuin nykyään
Elokuva: Kaupunki on vaurioitumaton
Dunkirkin alkukohtauksessa nuori sotilas pakenee saksalaisia Dunkerquen katuja pitkin. Saksalaisten kiivaasta hyökkäyksestä huolimatta kaupunki ei ole kärsinyt tuhoja pommituksissa.
Todellisuus: Dunkerque pommitettiin raunioiksi
Dunkirk kuvattiin aidossa ympäristössä, mutta Christopher Nolan ei edes yrittänyt saada Dunkerquea näyttämään tuhotulta. Todellisuudessa suuri osa kaupungista oli raunioina saksalaisten pommitusten seurauksena.
Brittisiviilejä purjehti Englannista Dunkerqueen sadoilla kalastusaluksilla ja huviveneillä, ja heidän ansiostaan kaupungista saatiin pelastettua yli 300 000 loukkuun jäänyttä sotilasta. Sotilaallinen katastrofi muuttui riemuvoitoksi tavallisten ihmisten rohkeuden ansiosta, ja Dunkerquen evakuoinnista tuli yksi toisen maailmansodan käännekohdista.
Dunkirk ei juurikaan tuhlaa aikaa evakuoinnin historiallisen taustan selittämiseen. Se seuraa kolmella aikatasolla muutaman nuoren sotilaan selviytymistaistelua rannalla, kahta lentäjää ilmassa sekä brittiläistä kalastusvenettä, jonka omistaja lähtee poikansa ja tämän ystävän kanssa pelastamaan sotilaita.
Nolanin kerronnallinen lähestymistapa on nerokas. Sivuuttamalla historian suuret linjat hän voi keskittyä kuvaamaan läheltä sodan kauhuja maalla, merellä ja ilmassa. Nolan hyppelee taiturimaisesti kolmen aikatason välillä ja kiristää tahtia ja intensiteettiä tilanteen kärjistyessä. Näin hän sysää katsojan keskelle sodan kaaosta ja hyökkää armottomalla vyörytyksellä kaikkia aisteja vastaan.
Saksalaishävittäjien nokka on maalattu etuajassa
Elokuva: Hävittäjien keltainen nokka paljastaa saksalaiset
Tom Hardyn esittämä hävittäjälentäjä Farrier ampuu Spitfirellään alas saksalaiskoneet, jotka yrittävät estää evakuoinnin. Saksalaiskoneet on helppo erottaa, koska niiden nokka on maalattu keltaiseksi.
Todellisuus: Nokka maalattiin keltaiseksi vasta myöhemmin
Saksalaiset alkoivat maalata hävittäjälentokoneidensa nokan keltaiseksi vasta muutamaa kuukautta Dunkerquen evakuoinnin jälkeen. Keltaisen värin piti helpottaa omien lentokoneiden tunnistamista ilmataisteluissa.
Sodan kauhut syöpyvät mieleen
Erikoistehosteet on pidetty Dunkirkissä minimissään, ja kun taivaalla nähdään Stukia ja Spitfirejä, ne ovat useimmiten oikeiden lentäjien ohjaamia tarkkoja kopioita aidoista lentokoneista.
Kuvausryhmällä oli käytössään peräti yhdeksän toisen maailmansodan aikaista laivaa – kuten 106 metriä pitkä ranskalainen hävittäjä. Elokuva myös kuvattiin kesällä samalla rannalla, jonka pelokkaat brittisotilaat täyttivät yli 80 vuotta sitten.
”Yritimme saada yleisön tuntemaan, että he ovat itsekin rannalla”, Nolan totesi ennen Dunkirkin ensi-iltaa. Siinä hän totisesti onnistui, sillä Dunkirk heittää yleisön sodan kauhujen keskelle ja uuvuttaa katsojan sekä fyysisesti että henkisesti.
