Yhdysvallat pudotti ”Little Boy” -atomipommin Hiroshimaan 6. elokuuta 1945.
Se tappoi noin 140 000 ihmistä, mutta kun Japani ei antautunut, Yhdysvallat pudotti kolme päivää myöhemmin atomipommin myös Nagasakiin.
Päivä Nagasakin pommin jälkeen Japanin ulkoministeriö lähetti liittoutuneiden hallituksille sähkeen, jossa se ilmaisi olevansa valmis antautumaan.
Yhdysvaltalaislehdet julistivat otsikoissaan: ”Rauha Tyynellämerellä: Meidän pommimme hoitivat homman!”
Japanilaislähteet kertovat tapahtumista toisin.
Niiden mukaan maan sodanjohto keskusteli antautumisesta kriisikokouksessa vasta kolme päivää Hiroshiman pommin jälkeen – ei atomipommin vuoksi vaan siksi, että Neuvostoliitto oli 9. elokuuta hyökännyt Mantšuriaan ja Sahalinin saaren Japanille kuuluvaan eteläosaan.
Neuvostoliitto hyökkäsi Sahalinin saaren Japanille kuuluvaan eteläosaan 9. elokuuta. Sieltä se olisi pystynyt helposti hyökkäämään Hokkaidon saarelle.
Japani ei kyennyt torjumaan puna-armeijan hyökkäystä, sillä sen joukot oli keskitetty Etelä-Japaniin odottamaan yhdysvaltalaisten maihinnousua.
Keisari totesi kokouksessa, ettei Japani enää pystynyt puolustamaan itseään, ja muutama tunti kokouksen jälkeen toinen atomipommi osui Nagasakiin.
PUOLESTA JA VASTAAN: Japani oli jo raunioina
Silmitöntä tuhoa
Ydinpommit olivat maailman tehokkaimpia aseita. Ne olivat kova isku japanilaisten taistelutahdolle etenkin tuhojen laajuuden selvittyä.Uusi ase oli järkyttävä yllätys
Yhdysvallat oli kehittänyt ydinaseen salassa. Edistyksellinen ja tuhoisa ase oli Japanin sodanjohdolle suuri järkytys.Uudet pommit pelottivat
Kun Japanin sodanjohto keskusteli antautumisesta kriisikokouksessaan 9. elokuuta, se pelkäsi uusia ydinaseiskuja. Moni kenraali ei silti edes Nagasakin pommin jälkeen uskonut, että Yhdysvalloilla olisi tarpeeksi ydinpommeja koko Japanin tuhoamiseen.
- Kaupunkeja oli tuhottu Japanin kaupunkeja oli jo pommitettu kiivaasti perinteisillä pommeilla. Palopommit olivat tappaneet esimerkiksi Tokiossa yli satatuhatta ihmistä 9.–10. maaliskuuta.
Japanilla oli oma ydinohjelma
Atomipommi ei ollut Japanin sodanjohdolle tuntematon ase. Japanilla oli oma ydintutkimusohjelma, ja kenraalit arvasivat, että Hiroshimaan oli pudotettu ydinpommi.Venäjän uhka oli todellinen
Sodanjohdon kriisikokous johtui Neuvostoliiton hyökkäyksestä. Japani oli kestänyt Yhdysvaltojen pommituksia kuukausikaupalla mutta ei kyennyt torjumaan puna-armeijan hyökkäystä pohjoisesta.
Ydinpommien tuhovoima säikäytti japanilaiset, mutta maan suurimmat kaupungit oli jo tuhottu palopommeilla.
LOPPUPÄÄTELMÄ: Neuvostoliitto ratkaisi pelin
Atomipommit olivat varmasti järkytys japanilaisille. Huolimatta toistuvista pommituksista perinteisillä pommeilla maan sodanjohto ei ollut taipunut.
Kenraalit varautuivat yhdysvaltalaisten mahdolliseen maihinnousuun ja halusivat pysyä lujana varmistaakseen Japanille mahdollisimman hyvät rauhanehdot, sillä he pelkäsivät täydellisen tappion merkitsevän keisarikunnan loppua.
Atomipommit horjuttivat tätä strategiaa, mutta ne eivät suinkaan olleet ainoa syy Japanin antautumiseen.
- elokuuta puna-armeija tunkeutui Japanin alueille, ja suurhyökkäys pohjoisesta, missä Japanin puolustus oli heikoin, olisi voinut johtaa maan ehdottomaan antautumiseen.
Japanin sotaneuvosto oli jo kesäkuussa 1945 todennut Neuvostoliiton osallistumisen sotaan ratkaisevan keisarikunnan kohtalon.
Antautuminen Yhdysvalloille oli Japanille parempi vaihtoehto, ja atomipommit tarjosivat maan johdolle mahdollisuuden säilyttää kasvonsa kansan silmissä.