Edetessään kohti Kairoa 25 000 sotilaan armeijansa kanssa 21. heinäkuuta 1798 Napoleon kohtasi vain neljän kilometrin päässä kaupungista vähintään yhtä suuren mamelukkiarmeijan. Joukkojen päällikkö Murad Bey uhkui voitonvarmuutta:
”Mieheni tuhoavat heidät, ja halkaisen heidän päänsä kuin vesimelonit.”
Mamelukkien ratsuväki oli tunnettu rajuista hyökkäyksistään, mutta Napoleonin miehet asettuivat kaikessa rauhassa viiteen neliömuodostelmaan, joiden kukin sivu koostui 6–10 sotilasrivistä.
”Ryöstely on meille häpeäksi ja luo vihamiehiämme kansoista, joiden kanssa meille olisi eduksi olla ystäviä.” Napoleon ohjeisti sotilaitaan Egyptissä
Kun Beyn ratsuväki hyökkäsi, eturivin sotilaat laskeutuivat polvilleen ja laukaisivat kiväärinsä. Tämän jälkeen taaemmat rivit seurasivat yksi toisensa jälkeen. Lopputuloksena oli verilöyly.
Taistelun päätteeksi noin 20 000 mamelukkisoturia makasi kuolleena taistelukentällä, ja Murad Bey livisti paikalta.
Napoleon marssi Kairoon. Egypti oli nyt hänen – ja samoin sen pyramidit sekä Gizan sfinksi.
Kerrotaan kuitenkin, että ranskalaiset ammuskelivat sfinksiä niin, että se menetti nenänsä. Oliko Napoleon todella tällainen vandaali?
Napoleon ihaili Egyptin monumentteja ja toi sinne mukanaan myös tiedemiesten ryhmän, jota tutki ahkerasti maan muinaisia ihmeitä.
PUOLESTA JA VASTAAN: Tarina kuultiin paikallisilta
Egyptiläiset kertoivat noin vuonna 1900 Gizassa brittituristeille, että Napoleonin sotilaat olivat ampuneet sfinksiltä nenän irti.
Brittimatkailijat kertoivat kuulemastaan matkakuvauksissaan. ”Napoleon, käytännön mies, laukaisi pari tykinkuulaa kohti sfinksin kasvoja”, kirjailija Cecil Sommers kirjoitti kirjassaan Temporary Crusaders (1919).
Kiistellyn yhdysvaltalaisjärjestön Nation of Islamin johtaja Louis Farrakhan julisti vuonna 1995, että Napoleon ”ampui sfinksiltä nenän irti”. Farrakhanin mukaan nenä tuhottiin, koska se muistutti ranskalaiskenraalia mustan miehen ylivertaisuudesta.
Paikalliset oppaat Egyptissä ovat hyvinkin saattaneet kertoilla briteille keksittyjä tarinoita ranskalaisten vandalismista siinä toivossa, että brittien arkkivihollisten mustamaalaaminen kirvoittaisi näiltä lisää juomarahoja.
Arabialainen historioitsija Al-Maqrizi kirjoitti 1400-luvulla, että muslimijohtaja Muhammad Sa’im al-Dahr oli vuonna 1378 määrännyt nenän poistettavaksi, luultavasti sen vuoksi, että egyptiläiset palvoivat sfinksiä jumalana.
Frederik Ludvig Norden, tanskalainen meriupseeri, piirsi matkallaan Egyptissä vuonna 1737 sfinksistä muotokuvan, jossa tältä selvästi puuttuu nenä – 61 vuotta ennen Napoleonin saapumista.
LOPPUPÄÄTELMÄ: Arkeologi tyrmäsi teorian Napoleonin syyllisyydestä
Koska sfinksiltä puuttui todistettavasti nenä jo vuonna 1737, Napoleon ei siis mitenkään voinut ampua sitä irti ranskalaismiehityksen vuosina 1789–1801.
Ei kuitenkaan tiedetä varmuudella, miten sfinksi on tosiasiassa menettänyt nenänsä. Yhdysvaltalainen arkeologi Mark Lehner (s. 1950) on tullut perusteellisten tutkimustensa jälkeen siihen tulokseen, että nenä on tuhottu joskus 200- ja 900–lukujen välisenä aikana.
Vuodelta 1737 peräisin oleva piirros osoittaa, että nenä puuttui jo tuolloin.
Jäljet sfinksissä viittaavat siihen, että nenä on hakattu irti moukarilla ja taltalla.
Lehnerin havainnot vievät näin pohjan siltäkin teorialta, että muslimipäällikkö Muhammad Sa’im al-Dahr olisi poistattanut nenän vuonna 1378. On silti edelleen mysteeri, miksi nenä on pitänyt tuhota.