”Napoleon halusi valloittaa Euroopan”

Ranskan keisariksi noussut Napoleon Bonaparte kävi lukuisia sotia ympäri Eurooppaa kymmenen vuoden ajan. Häntä pidettiin jo omana aikanaan suuruudenhulluna sodanlietsojana ja kuumakallena, mutta mikä mahtoikaan olla totuus?

Ranskan keisariksi noussut Napoleon Bonaparte kävi lukuisia sotia ympäri Eurooppaa kymmenen vuoden ajan. Häntä pidettiin jo omana aikanaan suuruudenhulluna sodanlietsojana ja kuumakallena, mutta mikä mahtoikaan olla totuus?

HERITAGE IMAGES/GETTY IMAGES

Kym­menen vuotta Ranskan vallan­kumouksen jälkeen Napoleon Bonaparte osallistui vallankaappaukseen Ranskassa, ja pian hänestä tuli yksin­valtainen ”ensimmäinen konsuli”.

Ranska oli ollut sodassa lähes kaikkia vastaan vallankumouksen jälkeen, mutta Napoleon toivoi rauhaa ja päätti sodan muun muassa Britannian kanssa vuonna 1802.

Rauhan­sopimus oli briteille epäsuotuisa, mutta brittien pääneuvottelijan, ­mar­kiisi ­Charles Corn­wallisin mukaan se oli silti parempi vaihtoehto kuin uuden ”toivot­toman, verisen sodan tuhoisat seuraukset”.

”Etsin ennen kaikkea suuruutta: mikä on suurta, on aina kaunista.” Napoleon Bonaparte

Uusi sota syttyi silti jo vuoden kuluttua Ranskan asetettua valtavat tuontitullit brittiläisille tuotteille. Napoleonista tuli keisari vuonna 1804, ja häntä heikentääkseen Britannia solmi liiton muun muassa Itä­vallan, Preussin ja Venäjän kanssa.

Napoleon oli Waterloossa vuonna 1815 kärsimäänsä tappioon asti ­jatkuvasti sodassa eurooppalaisten liittokuntien kanssa. Hän voitti kyllä taistelut Wienistä, Berliinistä ja ­Moskovasta, mutta hän ei ­koskaan hallinnut vihollistensa ­pääkaupunkeja tai maa-alueita.

©

  • Rajaton kunnianhimo
    Egyptin-sotaretkellä ­(1798–1799) vasta 29-vuotias sotapäällikkö Napoleon kertoi yksityissihteerilleen, että hän halusi palata Ranskaan ja ­kaataa maata hallinneen direktoriohallituksen.

  • Hyökkäys Venäjälle
    Venäjän keisari Aleksanteri I rikkoi Venäjän ja Ranskan liiton vuonna 1810, ja Napoleon kokosi kahdessa vuodessa aikansa suurimman armeijan, noin puoli miljoonaa miestä, ja johti sen Venäjälle vuonna 1812.

  • Vallan vakiinnuttaminen
    Napo­leon laajensi jatkuvasti valtaansa Euroopassa, pakotti muun muassa monet saksalaiset ruhtinaskunnat liittoihin ja asetti veljensä valtaan Espanjassa ja Hollannissa.

©

  • Kansan valitsema ­johtaja Napoleon sai toukokuussa 1804 ­Ranskan senaatilta tittelin ­”ranskalaisten keisari”, ja kuu­kauden kuluttua kansa valitsi hänet vaaleilla Ranskan keisariksi.
  • Valloituksia ei miehitetty
    Napoleon saavutti voittoja taistelukentillä mutta ei miehittänyt ­vihol­lisen alueita. Poikkeuksena oli aiempi liittolainen Espanja, jonka Ranska alisti vasallivaltiokseen vuonna 1808 Espanjan ­kapinoitua Ranskaa vastaan.

  • Pilkallinen mielikuva
    Yhä ­vallalla oleva käsitys Napoleonista kuumapäisenä ja vallanhimoisena pikkumiehenä perustuu ­pitkälti Britanniassa 1800-luvulla julkais­tuihin pilakuviin.

Napoleon, 1812. 1750-luvulta lähtien johtajilla oli tapana pitää oikeaa kättään takinlipeen sisällä. Asennon oli tarkoitus kuvastaa lujuutta.

© Shutterstock

LOPPUPÄÄTELMÄ: Eurooppa joutui kärsimään taistelusta brittejä vastaan

Napoleon halusi murtaa ”kauppiaiden kansakunnan”, kuten hän kutsui ­Britanniaa, ja sulki siksi Euroopan satamat brittiläisiltä tuotteilta.

”Minun tullimieheni tekevät Englannille eniten haittaa”, Napoleon selitti ns. mannermaasulkemusta.

Kuitenkin myös Portugali ja Venäjä kärsivät mannermaasulkemuksesta, ja niinpä ne päättivät solmia Britannian, ­Itävallan ja Preussin kanssa Ranskan-­vastaisen liiton.

Britannian lehdistö irvaili Napo­leonille, käytti hänestä nimeä ”Boney” ja esitti hänet pilakuvissa usein matkalla sotaan tai varustautuneena haarukalla ja veitsellä, jotta hän voisi ”syödä” koko maapallon.

Napoleon ei kuitenkaan halunnut valloittaa uutta vaan vakiinnuttaa valtansa sotilaallisin voitoin. Sotaretki Venäjällekin vuonna 1812 oli vain yritys pakottaa Aleksanteri I ­uuteen liittoon Ranskan kanssa.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Napoleon ei halunnut valloittaa Eurooppaa.