Vuosisatoja kestäneistä etsinnöistä huolimatta ei vieläkään tiedetä, missä Aleksanteri Suuren hauta sijaitsee.
Monta paikkaa on väitetty hänen viimeiseksi leposijakseen. Yksi niistä on Kreikassa sijaitseva Vergina, jonne Aleksanterin isä on haudattu.
Toinen suosittu ehdokas on Egyptissä sijaitseva Aleksandria, joka on nimetty Aleksanterin mukaan.
Hänen hautaansa ei kuitenkaan ole löydetty sieltäkään, joten teoria on yhä vahvistamatta.
32-vuotias Aleksanteri Suuri kuoli vuonna 323 eaa., ja hänen ruumiinsa pantiin kulta-arkkuun, joka oli määrä kuljettaa Makedoniaan.
Matkalla Aleksanterin ystävä kenraali Ptolemaios otti arkun haltuunsa ja vei sen Aleksandriaan.
Jo 25-vuotiaana Aleksanteri oli valloittanut valtavia alueita.
Seuraavina vuosisatoina hautaa etsivät muun muassa Rooman diktaattori Caesar ja keisari Augustus, sillä Aleksanteria pidettiin jumalana.
Etsintä lakkasi, kun epäjumalanpalvonta kiellettiin Roomassa vuonna 392 kristinuskon myötä.
Melko uuden teorian mukaan ruumis vietiin Italiaan.
Suurin piirtein Aleksanterin ruumiin katoamisen aikaan Aleksandriasta löytyi tiettävästi apostoli Markuksen ruumis.
Brittiläisen Andrew Chuggin mukaan se oli oikeasti Aleksanteri.
Se salakuljetettiin vuonna 828 Italiaan ja haudattiin Venetsiaan Pyhänä Markuksena.