Jeanne d'Arc löi englantilaiset

Jeanne d'Arc päätti päivänsä roviolla rikoksenaan miesten vaatteisiin pukeutuminen, mutta nykyään hän on Ranskan suojeluspyhimys.

Jeanne d'Arc päätti päivänsä roviolla rikoksenaan miesten vaatteisiin pukeutuminen, mutta nykyään hän on Ranskan suojeluspyhimys.

Shutterstock

Milloin?

1428–31

Missä?

Ranskassa, joka oli sotinut Englannin kanssa lähes tauotta vuodesta 1337.

Mitä?

Teini-ikäinen maalaistyttö Jeanne d’Arc meni toukokuussa 1428 tapaamaan kotiseutunsa sotilaskomentajaa Koillis-Ranskassa.

Hän ilmoitti tuovansa viestiä Ranskan hallitsijalle, kruununprinssi Kaarlelle ja vaati päästä tapaamaan tätä.

Puoli vuotta myöhemmin sotilaskomentaja lopulta myöntyi tytön vaatimuksiin ja saattoi miesten vaatteisiin pukeutuneen Jeannen kruununprinssin hoviin Chinoniin.

”Olin 13-vuotias, kun ensi kerran kuulin Jumalan äänen ja pyynnön johtaa kansaa.” Jeanne d’Arc kuulusteluissa vankeutensa aikana

Siellä Jeanne sai Kaarlen uskomaan, että Jumala oli lähettänyt hänet johdattamaan Ranskan armeijan voittoon sodassa englantilaisia vastaan. Kuukauden kuluttua hän sai luvan ratsastaa armeijan mukana vapauttamaan Orléansia piirityksestä.

Jeannen läsnäolo sai ranskalaissotilaat uskomaan, että Jumala oli heidän puolellaan, ja he karkottivat englantilaiset Orléansista.

Jeanne oli mukana monissa voitokkaissa taisteluissa ja matkusti Kaarlen mukana Reimsiin, jossa tämä kruunattiin kuninkaaksi nimellä Kaarle VII.

Pariisin takaisinvaltaus kuitenkin epäonnistui, ja Compiègnen piirityksessä Jeanne joutui englantilaisten kanssa liittoutuneiden burgundilaisten vangiksi. Nämä luovuttivat hänet englantilaisille.

Jeanne d’Arcin mukanaolo valoi ranskalaisiin taistelutahtoa Orléansin piirityksessä.

© IanDagnall Computing / Imageselect

Miksi?

Englannin kuningas Edvard III oli vaatinut Ranskan kruunua itselleen vuonna 1337, sillä perusteella, että hän oli äitinsä kautta läheisempää sukua sammuneelle kapetingien hallitsijasuvulle kuin vallassa ollut Valois-sukuun kuuluva Filip VI.

Filip sai kuitenkin tuekseen monia Ranskan mahtavia aatelissukuja, jotka eivät halunneet personaaliunionia Englannin ja Ranskan välille.

Kiista oikeudesta kruunuun johti lopulta satavuotiseksi sodaksi kutsuttuun konfliktien sarjaan, joka kesti taukoineen yhteensä 116 vuotta.

Ranskassa oli jo ennen Jeanne d’Arcin julkisuuteen nousua esitetty ennustus, jonka mukaan nuori tyttö pelastaisi Ranskan.

Kaarle VII:n kruunaaminen kuninkaaksi Jeannen tahdon mukaisesti rohkaisi ranskalaisia ja auttoi heitä lopulta voittamaan sodan.

Trial of Joan of Arc for heresy, 1431

Jeanne d’Arcin oikeudenkäynnin tavoitteena oli tuomita hänet kuolemaan.

© Historical Images Archive / Imageselect

Mitä sitten tapahtui?

Jeanne d’Arcin ollessa englantilaisten vankina häntä kuulusteltiin ankarasti ja syytettiin muun muassa noituudesta.

Tuomioistuimella oli suuria vaikeuksia todistaa noituussyytteitä oikeiksi, mutta syytteessä oli myös 70 muuta kohtaa, kuten mieheksi pukeutuminen, joka oli naisilta siihen aikaan kielletty.

Oikeudenkäynti päättyi siihen, että Jeanne d’Arc tuomittiin kuolemaan harhaoppisuudesta.

1431

Jeanne d’Arc poltettiin roviolla, sillä hän oli vankilassakin kieltäytynyt käyttämästä naisten vaatteita.

1431

Ranskan joukot vapauttivat Pariisin englantilaisilta.

1450

Ranskalaiset valloittivat Normandian.

1453

Satavuotinen sota päättyi ranskalaisten voittoon Castillonin taistelussa.

1456

Kaarle VII sai paavin kumoamaan Jeanne d’Arcin harhaoppisuustuomion.

1920

Jeanne d’Arc valittiin Ranskan suojeluspyhimykseksi, ja häntä juhlitaan vuosittain toukokuussa.