Siellä Jeanne sai Kaarlen uskomaan, että Jumala oli lähettänyt hänet johdattamaan Ranskan armeijan voittoon sodassa englantilaisia vastaan. Kuukauden kuluttua hän sai luvan ratsastaa armeijan mukana vapauttamaan Orléansia piirityksestä.
Jeannen läsnäolo sai ranskalaissotilaat uskomaan, että Jumala oli heidän puolellaan, ja he karkottivat englantilaiset Orléansista.
Jeanne oli mukana monissa voitokkaissa taisteluissa ja matkusti Kaarlen mukana Reimsiin, jossa tämä kruunattiin kuninkaaksi nimellä Kaarle VII.
Pariisin takaisinvaltaus kuitenkin epäonnistui, ja Compiègnen piirityksessä Jeanne joutui englantilaisten kanssa liittoutuneiden burgundilaisten vangiksi. Nämä luovuttivat hänet englantilaisille.
Miksi?
Englannin kuningas Edvard III oli vaatinut Ranskan kruunua itselleen vuonna 1337, sillä perusteella, että hän oli äitinsä kautta läheisempää sukua sammuneelle kapetingien hallitsijasuvulle kuin vallassa ollut Valois-sukuun kuuluva Filip VI.
Filip sai kuitenkin tuekseen monia Ranskan mahtavia aatelissukuja, jotka eivät halunneet personaaliunionia Englannin ja Ranskan välille.
Kiista oikeudesta kruunuun johti lopulta satavuotiseksi sodaksi kutsuttuun konfliktien sarjaan, joka kesti taukoineen yhteensä 116 vuotta.
Ranskassa oli jo ennen Jeanne d’Arcin julkisuuteen nousua esitetty ennustus, jonka mukaan nuori tyttö pelastaisi Ranskan.
Kaarle VII:n kruunaaminen kuninkaaksi Jeannen tahdon mukaisesti rohkaisi ranskalaisia ja auttoi heitä lopulta voittamaan sodan.