Kovat vatsakivut ajoivat Aleksanteri Suuren vuoteenomaksi juominkien jälkeen. Hänen tilansa heikkeni vähitellen, ja hän kuoli 14 päivän päästä.

Aleksanteri Suuri kuoli hermostosairauteen

Eräs lääkäri on esittänyt uuden teorian Aleksanteri Suuren kuolinsyystä. Sen mukaan suuri sotapäällikkö sai bakteerin aiheuttaman hermostosairauden ja oli valekuollut kuusi päivää.

keskiviikko 30. tammikuuta 2019 teksti Bue Kindtler-Nielsen

Vuonna 323 eaa. Makedonian kuningas ja sotapäällikkö Aleksanteri Suuri kuoli vain 32-vuotiaana, ja siitä lähtien hänen kuolemansyytään on arvuuteltu.

Uusiseelantilainen lääkäri, tohtori Katherine Hall uskoo ratkaisseensa arvoituksen: Aleksanteri ei kuollut malariaan, alkoholiin eikä myrkkyyn vaan Guillain-Barrén oireyhtymänä (GBS) tunnettuun hermostosairauteen.

Sairaudessa elimistön immuunipuolustus hyökkää sen oman hermoston kimppuun. Se voi johtaa osittaiseen halvaukseen, joka joskus leviää koko kehoon.

Julistettiin kuolleeksi liian aikaisin

Tohtori Hall esittelee teoriansa The Ancient History Bulletin -verkkojulkaisussa. Hänen mukaansa teoria perustuu kaikilta osin antiikin lähteiden kertomiin tietoihin. Samalla teoria selittää, miksi Aleksanterin ruumis ei perimätiedon mukaan alkanut mädäntyä kuuteen päivään.

”Muinaisten kreikkalaisten mukaan mädäntymättömyys oli osoitus Aleksanterin jumalallisuudesta. Artikkelissani esitän ensimmäisen tieteellisesti perustellun selityksen ilmiölle”, Hall kirjoittaa.

GBS:n aiheuttama halvaus lamauttaa myös hengitystä, mikä on Aleksanterin tapauksessa ehkä harhauttanut lääkäreitä, jotka etsivät elonmerkkejä hengityksestä ja pulssista. 

GBS on ehkä saanut Aleksanterin hengittämään niin heikosti, että lääkärit julistivat hänet kuolleeksi kuusi päivää ennen kuin hän oikeasti kuoli.

Järjissään kuolinvuoteellaankin

Teoria saa tohtorin mukaan tukea myös siitä seikasta, että Aleksanteri oli lähteiden mukaan kuolinvuoteellaankin henkisesti täysissä voimissaan. Hallin mukaan se on usein unohdettu, sillä se ei ole tukenut aiempia teorioita. 

Esimerkiksi kampylobakteeri voi aiheuttaa Guillain-Barrén oireyhtymää.

Aleksanteri Suuren kuolema on kiehtonut antiikin ajoista lähtien. Muun muassa tämä patsas 200-luvulta eaa. kuvaa aihetta. 

© Urek Meniashvili

Ehkä sinua kiinnostaa...