Wikimedia Commons/National Portrait Gallery

Sotilas, joka ei suostunut kuolemaan

Belgialaissyntyinen sotilas piti sodankäynnistä niin paljon, että teki vammoistaan huolimatta mitä tahansa päästäkseen takaisin taistelun tuoksinaan.

Kolme suurta sotaa kokenut ja useita sotavammoja saanut Adrian Carton de Wiart lienee ollut Britannian sitkein sotilas.

Ensin hän osallistui 19-vuotiaana buurisotaan, missä häntä ammuttiin vuonna 1899 vatsaan ja nivusiin, ja hän vietti sodan lopun sairaalassa.

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 Carton de Wiart palveli kamelijoukoissa brittiläisessä Somalimaassa, kun kapinalliset ampuivat häntä käsivarteen ja kahdesti päähän ja hän menetti vasemman silmänsä ja osan vasemmasta korvastaan.

Hän oli silti oikeastaan tyytyväinen, koska sen ansiosta hän pääsi takaisin Eurooppaan ja ”oikeaan” sotaan.

Carton de Wiart sai useissa sodissa lukuisia vammoja erityisesti kehonsa vasemmalle puolelle.

Imperial War Museums

1899

Etelä-Afrikka: Ammuttiin vatsaan ja nivusiin.

1915

Brittiläinen Somalimaa: Ammuttiin käsivarteen ja kahdesti päähän. Menetti vasemman silmän ja osan vasenta korvaa.

Imperial War Museums

1915

Ypres, Belgia: Tykkitulessa haavoittunut vasen käsi amputoitiin hänen purtuaan jo kaksi revennyttä sormea pois.

Imperial War Museums

1916

Somme, Ranska: Haavoittui päähän ja nilkkaan.

Imperial War Museums

1917

Passchendaele, Belgia: Ammuttiin lonkkaan.

1917

Arras, Ranska: Ammuttiin taas vasempaan korvaan.

Imperial War Museums

1918

Cambrai, Ranska: Ammuttiin taas lonkkaan.

Imperial War Museums

1920

Liettua: Syöksyi maahan lentokoneella, ei vammoja.

Imperial War Museums

1941

Jugoslavia: Syöksyi mereen lentokoneella ja joutui sotavankileirille Italiaan. Pääsi pois kahden vuoden jälkeen.

Imperial War Museums

Sairaalasta hänet komennettiin Ypresiin Belgiaan, missä kranaatti osui hänen vasempaan käteensä, ja vaikka hän puri kaksi sormea irti, käsi piti lopulta amputoida.

Passchendaelen taistelussa vuonna 1917 häntä ammuttiin lonkkaan, ja Arrasissa samana vuonna hän sai taas osuman vasempaan korvaansa. Sodan lopussa hän sai vielä Cambrain taistelussa 1918 toisen osuman lonkkaansa.

Toisessa maailmansodassa Carton de Wiart sai tehtäväkseen johtaa neuvotteluja Jugoslavian kanssa, mutta matkalla hänen lentokoneensa ammuttiin alas.

Hän joutui italialaiselle sotavankileirille, mistä hän pääsi vapaaksi vuonna 1943. Muistelmissaan Carton de Wiart, joka kuoli 83-vuotiaana vuonna 1963, kirjoitti: ”Suoraan sanottuna nautin sodasta.”