Samurait hallitsivat Japania satoja vuosia vallalla ja voimalla. Shogunista tuli johtaja yhteiskunnassa, jossa soturiluokka oli hierarkian huipulla.

© Library of Congres

Sotaisat samurait hallitsivat Japania

Aluksi samurait taistelivat ratsain nuolilla ja jousilla. Sittemmin katanat kalisivat japanilaisilla tasangoilla kiivaissa kaksinkamppailuissa. Samurait olivat lähes tuhat vuotta Japanin historian verisessä keskiössä.

maanantai 15. huhtikuuta 2019 teksti Jónas Terney Arason

”Yoshiie oli soturi, jonka rohkeus oli vertaansa vailla. Hän ratsasti ja ampui jousella kuin jumala. Miekan teriä uhmaten hän murtautui kapinoitsijoiden riveihin ja hyökkäsi ensin vasemmalle ja sitten oikealle. Hän ampui nuolillaan nopeasti kapinajohtajat yhden toisensa jälkeen. Yksikään hänen nuolistaan ei mennyt ohi, vaan ne haavoittivat kuolettavasti kaikkia, joita hän niillä ampui. Kaikkialla maassa jumalallisista soturin taidoistaan tunnettu Yoshiie ratsasti kuin ukkonen ja lensi kuin tuuli.”

Näin kuvaillaan täydellistä 1100-luvun japanilaista samuraita Mutsun tarinassa. Samurai ratsasti jousi ja nuolet aseinaan rohkeasti, päättäväisesti ja tappavasti sotaan ja surmasi vihollisia joukoittain.

Samuraita nähtiin Japanin taistelukentillä 800-luvulta lähtien. Samurait tulivat soturiklaaneista, joilla ei alun perin ollut poliittista vaikutusvaltaa. Klaanit palvelivat aluksi täydentävinä jousiampujien erityisjoukkoina Japanin keisarin armeijassa ja toimivat muun muassa keisarin henkivartiokaartina ja tilapäisinä armeijan päälliköinä. Muutoin armeija koostui asevelvollisista talonpojista.

Ajan mittaan tällainen talonpoikaisarmeija osoittautui kuitenkin tehottomaksi ja kalliiksi ylläpitää. Siksi keisari alkoi yhä useammin käyttää samuraita pääjoukkoinaan valloitusretkillä ja kapinoiden kukistamisessa. Se lähensi samuraiklaaneja hoviin ja valtaan keisarillisessa pääkaupungissa Kiotossa.

Taistelussa samurait iskivät vihollisilta pään irti todistaakseen surmanneensa nämä. Päät he sitoivat vyölleen tai satulaansa. Taistelun jälkeen samurain isäntä palkitsi hänet, ja palkkio riippui tapettujen arvosta ja päiden määrästä.

© Los Angeles County Museum of Art

Samurait nousivat valtaan

1100-luvulla Japanissa tapahtui merkittävä muutos. Keisarin hovissa vuosikymmeniä vallinneen poliittisen valtapelin jälkeen Japanissa alkoi sisällissota, jonka pääosapuolet olivat Minamoto- ja Taira-samuraiklaanit.

Genpei-sotana tunnettu sisällissota raivosi vuosina 1180-1185 ja päättyi täydelliseen vallanvaihtoon Japanissa: Minamoto-klaanin ylin johtaja otti vallan ja hänet huudettiin shoguniksi, joka oli siitä lähtien Japanin todellinen johtaja. Näin samurait nousivat valtapyramidin huipulle, ja keisarista tuli vain symbolinen nukkehallitsija.

Shogun

Sana ”shogun” on lyhenne sanoista seii taishōgun, joka voidaan kääntää ”barbaarit alistava suuri kenraali”. Alun perin shogunin titteli oli väliaikainen ja se annettiin armeijan ylipäällikölle Emishi-kansan eli Itä- ja Koillis-Japanissa elävien niin sanottujen ”idän barbaarien” vastaisessa sodassa.

Valta Japanissa hajautettiin niin, että yksittäisten samuraiklaanien päälliköt, joita kutsuttiin nimellä daimyō, saattoivat hallita maa-alueitaan melkein miten halusivat. Se johti siihen, että yksittäiset klaanit saattoivat koota kokonaisen armeijan, jos sota syttyi.

Samurait taistelivat aikoinaan ratsain ja erilaisin asein.

© Rawpixel Ltd

Jousesta katanaan

Samuraiden taistelutekniikat perustuivat mies miestä vastaan -kaksinkamppailuun, joka käytiin joko lähitaisteluna tai ratsain jousi aseena. Useimmat samurait suosivat jousta, mutta tilanne muuttui.

Vuosina 1274 ja 1281 Kublai-kaanin johtamat mongolit yrittivät valloittaa Japanin. Mongolien sotataktiikka yllätti japanilaiset samurait, sillä sen sijaan, että olisivat ryhtyneet kaksintaisteluihin tai ampuneet yksittäisiä nuolia vihollisia kohti taistelun tuoksinassa, mongolit ampuivat vihollisia kohti nuoliparvia.

Nämä nuoliparvet osoittautuivat samuraiden tarkkuusammuntaa tehokkaammiksi suurissa taisteluissa, ja samuraidenkin taistelutavat muuttuivat. Heidän oli päästävä lähitaisteluun mongolien kanssa, jolloin nuolet eivät olleet ongelma.

Vaikka muitakin aseita käytettiin, klassisesta samuraimiekasta, katanasta, tuli sillä mongolisotureita tappavan rohkean samurain symboli.

Sengoku-kausi: Samuraiden verinen sisällissota

Japanissa raivosi ammoin lukemattomia sisällissotia ajan mittaan, mutta niistä kaikista kuuluisin on niin sanottu sengoku jidai, ”taistelevien valtioiden aikakausi”. Sisällissota alkoi vuonna 1467 ja päättyi vasta noin vuonna 1600. Se ei ollut kuitenkaan yksi yhtenäinen sota vaan joukko sotia eri samuraiklaanien välillä.

150 vuotta kestäneet sotaisuudet alkoivat kahden kilpailevan samuraiklaanin välisistä kiistoista Kiotossa. Shogunaatti romahti, klaaneja kukoisti ja hävitettiin. Ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon sisällissodassa kuoli ihmisiä, mutta talonpojat, samurait ja jopa munkit taistelivat maasta ja vallasta kaikkialla Japanissa.

1500-luvun jälkipuoliskolla sotaherra Oda Nobunaga ryhtyi valloittamaan Japania tavoitteenaan yhdistää maa valtaansa. Kaksi hänen tärkeintä kenraaliaan ja myöhemmin seuraajaansa olivat Toyotomi Hideyoshi ja Tokugawa Ieyasu. Näitä miehiä alettiin kutsua ”kolmeksi yhdistäjäksi”, sillä he lopulta saivat sisällissodan loppumaan ja yhdistivät Japanin sotimisellaan ja politiikallaan.

Klassinen mielikuva samuraista juontuu Japanin pitkältä rauhan ajalta, joka kesti 1600-luvulta 1800-luvulle.

© Wikimedia Commons

Samurai-ihanne syntyy

Tokugawa Ieyasu keräsi voiton hedelmät kahden muun kuoltua. Sekigaharassa käydyn ratkaisevan taistelun jälkeen hän otti vallan ja huudatti itsensä shoguniksi. Siitä alkoi yli 250 vuoden rauhan aika Japanissa Tokugawa-shogunaatin alla. Tuona aikakautena Japani myös osin eristäytyi muusta maailmasta.

Japanin pitkän rauhan ajan aikana syntyi idealisoitu kuva samuraista. Sisällissodassa samurait käyttivät monia erilaisia aseita, joista yleisimmät olivat katanat, keihäät, jouset ja nuolet, kiväärit, naginatat (eräänlainen hilpari) ja nodachit (katanan ja naginatan välimuoto).

Katanasta tuli kuitenkin taistelevan samurain selvä symboli. Lyhyemmän wakizashi-miekan kanssa katana erotti samurailuokan muusta kansasta. Kahden miekan kantaminen jopa kiellettiin muilta kuin samurailta.

Tokugawan shogunaatin aikana samuraiden kunniakoodisto bushidō muotoutui ja vakiintui. Uskollisuudesta, nöyryydestä ja kunniasta tuli samuraihin yhdistettyjä piirteitä. Todennäköisesti se oli harkittu veto shogunaatilta rauhan säilyttämiseksi Japanissa.

Kunnian merkityksen korostuessa samurailuokassa vanha rituaalinen itsemurha seppuku sai  myös uuden muodon. Sen ympärille kehitettiin kokonainen seremonia, josta tuli kunniakkain samuraille langetettavista kuolemanrangaistuksista. Seppukusta tuli ajan mittaan samuraiden kunniakoodiston voimakkain symboli.

Samurait olivat vallassa aina 1800-luvun lopulle asti, jolloin uusi sisällissota siirsi vallan takaisin keisarille. Samurailuokka lakkautettiin, ja armeijasta tehtiin taas asevelvollisuusarmeija.

Ehkä sinua kiinnostaa...