On 25. kesäkuuta 1950, ja Soulin ulkopuolella Etelä-Korean toinen divisioona kokee täyden tappion Pohjois-Korean armeijaa (KPA) vastaan, joka on ylittänyt rajan yön aikana voimalla. Divisioonan piti vahvistaa Etelä-Korean riittämättömiä joukkoja, jotka jo olivat pääkaupungin pohjoispuolella, mutta ne eivät koskaan ehtineet järjestäytyä, kun KPA alkoi laukoa 150 venäläisellä tankillaan.
Pohjoiskorealaiset pääsevät helposti jatkamaan etenemistä illalla 26. kesäkuuta. Seuraavana päivänä Etelä-Korean sotajohto siirtää varoittamatta päämajansa Soulin eteläpuolelle ja hylkää viimeiset joukkonsa pääkaupungin pohjoispuolella. Näiden paetessa Souliin paniikki iskee siviileihin ja sotilaisiin.
Etelä-Korean presidentti Syngman Rhee on jo tuolloin pakenemassa etelään. Soulin jakavan Han-joen suurin silta räjäytetään, jottei KPA pääse etenemään sitä pitkin. Satoja pakolaisia kuolee räjähdyksessä, ja lukemattomia sotilaita ja siviilejä jää joen pohjoispuolelle. Kun Pohjois-Korean sotilaat saapuvat Souliin aamunkoitteessa, useimmat kaupungin puolustajista ovat paenneet kohti etelää.
Kim Il-Sung Manchuriassa
Japani oli käytännössä miehittänyt Korean 1910. Vuonna 1931 Japani hyökkäsi Koillis-Kiinassa sijaitsevaan Mantsuriaan. Pohjois-Korean armeija koottiin joukoista, jotka taistelivat Mantsuriassa. Miljoonat korealaiset olivat paenneet sinne Japanin hirmutekoja. Suuri osa sissejä, jotka taistelivat Kiinan kommunistisen puolueen puolella Mantsuriassa, oli korealaisia. Jo 1936 Kim Il-Sung, josta myöhemmin tuli Pohjois-Korean diktaattori, johti useita kiinalaisia komentajia alaisuudessaan. Mutta sota kävi kalliiksi; vuosina 1931–40 sodassa Japania vastaan sai surmansa yli 200 000 kapinallista. Kim toteutti lisäksi totalitarismia, jonka alaisuudessa olevilla alueilla ei sallittu minkäänlaista oppositiota.
Samalla kun Kiinassa korealaisten pakolaisten ja sissien keskuudessa nationalistinen anti-japanilainen mielipide sai yhä paremmin jalansijaa, japanilaisrahoilla oltiin luomassa urbaania keskiluokkaa Korean eteläosissa. Monet intellektuellit, joista myöhemmin tuli johtajia ja upseereja uudessa Etelä-Koreassa, olivat yhteistyössä Japanin miehitysjoukkojen kanssa Kimin sissejä vastaan.