Pariisin kommuuni murskattiin kovin ottein
Pariisin asukkaat nousivat kapinaan maaliskuussa 1871 ja koettivat luoda uuden yhteiskunnan. Ranskan hallitus päätti kukistaa kapinan ja palauttaa järjestyksen. ”Pariisin kommuuni” murskattiin kahden kuukauden kuluttua viikon kestäneessä verilöylyssä.

Kansalliskaarti taisteli Pariisin kommuunin puolesta tavallisten kaupunkilaisten kanssa. Kuva on Faubourg du Temple -kadulta 18. maaliskuuta 1871.
Varhain aamulla, 18. maaliskuuta 1871, Ranskan armeija alkoi liikkua kohti Pariisia. Oli aika ottaa käyttöön kanuunat, jotka kuuluivat Pariisin niskoittelevalle kotijoukolle – eli kansalaiskaartille. Komentaja, kenraali Susbielle, marssi kohti Montmartren kukkuloita kahden prikaatin kera ja onnistyi yllättämään muutamia väsyneitä miliisejä, jotka vahtivat paikkoja.
Samanlaisia tilanteita oli kaikkialla kaupungissa. Pian hallitus alkoi jakaa julisteita ja tiedotteita, joihin oli painettu sanat ”laki ja järjestys”.
Huhut alkoivat levitä kulovalkean tavoin: armeija oli tullut kukistamaan kaupungin. Viha oli suurempaa kuin pelko. Pariisin asukkaat olivat itse keränneet rahat kaartin kanuunoihin. Siksi he kieltäytyivät nyt tiukasti luovuttamasta niitä.
Sotilaat vaihtoivat puolta
Silminnäkijä Prosper-Olivier Lissagarayn mukaan naiset toimivat ensimmäisinä. Sotilailta vaadittiin vastauksia. Kansalliskaartin jäsenet kerääntyivät eri puolille kaupunkia ja alkoivat liikkua kohti hallituksen joukkoja. He kuitenkin huomasivat yllätyksekseen, että monet hallituksen miehet käänsivät kiväärinsä kogti taivasta ja tervehtivät kaartilaisia hymysuin.
Yksi hallituksen kenraaleista piiritettiin joukkoineen Le Marais’n keskiaikaiseen kortteliin. Hän antoi tulitusmääräyksen mutta joutuikin omien miestensä pidättämäksi.
Kenraali Subsiellen suuri joukkue Montmartrella kutistui pieneksi porukaksi hallitukselle uskollisia miehiä.Muutaman tunnin kuluttua hallituksen joukot olivat joko karanneet tai pakotettu vetäytymään. Pariisi oli kokenut yhtä hämmentävän kuin historiallisenkin valtataistelun. Tämä oli ensilaukaus lyhytikäiseksi jääneelle Pariisin kommuunille. Dramaattisen vallankumouksen taustalla oli Ranskan ja Saksan välinen sota, jota oli käyty edellisenä vuonna 1870.
Katastrofaalinen sota
Sota oli ollut katastrofi, ja Preussi oli tunkeutunut vain muutaman kuukauden jälkeen aina Pariisiin asti. Ranska antoi periksi, ja keisari Napoleon III pakotettiin luopumaan kruunusta. Tappio synnytti levottomuuksia. Oli kulunut yli 80 vuotta Ranskan vallankumouksesta 1789, mutta vanhat ajatukset vapaudesta ja tasa-arvosta elivät yhä – etenkin Ranskan suurkaupungeissa elävien työläisten keskuudessa.
Sotaa seuranneina kuukausina tilanne kiristyi kiristymistään. Pääkaupungin asukkaat pelkäsivät, että he joutuisivat epäonnistuneen sodan maksumiehiksi.