Kultasormuksen arvoitus ratkesi

Kaiverros ”JD” askarrutti historiantutkijoita, mutta nyt brittiläisen sormuksen tarina on yhdistetty 1600-luvun Britannian verisiin tapahtumiin.

Kaiverros ”JD” askarrutti historiantutkijoita, mutta nyt brittiläisen sormuksen tarina on yhdistetty 1600-luvun Britannian verisiin tapahtumiin.

Manx Museum/Manx National Heritage

Joulukuussa 2020 brittiläinen arkeologian harrastaja löysi Mansaarelta 370 vuotta vanhan kultasormuksen. Paikallishistorioitsijat ovat siitä lähtien yrittäneet selvittää sormuksen taustaa, ja nyt he uskovat selvittäneensä sen nimikirjainten ”JD” merkityksen.

”Nimikirjaimet JD voivat viitata James Stanleyyn, joka oli Derbyn 7. jaarli ja Mansaaren lordi. Hän tuki rojalisteja Englannin sisällissodassa (1642–1651, toim.). Tuon ajan kirjeistä ja asiakirjoista tiedetään hänen allekirjoittaneen nimensä ”J Derby”, joten nimikirjaimet JD täsmäävät”, Manx Museumin kuraattori Allison Fox selittää.

Derbyn 7. jaarli, hänen vaimonsa Lady Charlotte ja yksi pariskunnan kymmenestä lapsesta 1630-luvun muotokuvassa.

© The Frick Collection/Anthony van Dyck

Muisto mestatusta aviomiehestä

Lordi Derby taisteli kuninkaan puolella Englannin sisällissodassa, ja kun rojalistit hävisivät sodan vuonna 1651, jaarli mestattiin. Sormus on todennäköisesti lordi Derbyn kuoleman jälkeen tämän vaimolle lady Charlottelle annettu niin sanottu surusormus.

Myös lady Charlotte oli vannoutunut rojalisti, ja hän puolusti vuonna 1644 perheen kotia, Lathom Housen linnaa Lancashiressä, kolme kuukautta piirittäjiä vastaan. Sitten hän pakeni Mansaarelle, josta sormus löydettiin 370 vuotta myöhemmin.

Lady Charlotte joutui luopumaan kahdesta linnastaan Mansaarella sodan jälkeen ja joutui joksikin aikaa vankilaan. Hän kuoli vuonna 1664, mutta ei tiedetä, missä vaiheessa sormus on joutunut kadoksiin.