Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kinesiske marinesoldater

Jatkuvaa kahakointia kahden Kiinan rajalla

Kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan vuonna 1949 kaksi miljoonaa kommunismin vastustajaa pakeni Taiwaniin. Kiinan kansantasavalta katsoo Taiwanin olevan Kiinan maakunta, kun taas Taiwanin hallitus katsoo edustavansa koko Kiinaa.

ALL OVER PRESS

Kenraali Tšiang Kai-šek odotti Chengdun lentokentällä Lounais-Kiinassa. Oli joulukuun 10. päivä vuonna 1949. Sisällissotaa oli kestänyt kaksikymmentäkaksi vuotta, ja tappio kommunisteja vastaan näytti väistämättömältä.

Chengdu oli manner-Kiinan ainoa kaupunki, joka ei ollut kommunistien käsissä. Tosin oli enää ajan kysymys, milloin sekin vallattaisiin.

Kansallismielisen Kuomintang-puolueen johtaja Tšiang Kai-šek oli hyvissä ajoin siirtänyt suurimman osan Kiinan kultavarannosta sadan kilometrin päässä mantereelta sijaitsevalle Taiwanin saarelle.

Kahden miljoonan maanmiehensä tavoin hän pakeni pian itsekin saarelle.

Kinesiske flygtninge i Taiwan

Tasavaltalaiset pakenivat Taiwaniin kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan.

© ALL OVER PRESS

Taiwan oli viimeinen turva

Tšiang Kai-šek ja Kuomintang-puolue eivät suinkaan aikoneet perustaa omaa valtiota. Taiwan oli vain Kiinan viimeinen kolkka, joka ei ollut kommunistien käsissä.

Saarelta Kuomintang-puolue voisi jatkaa taisteluaan kommunisteja vastaan, kunnes Kiinasta tulisi jälleen yksi yhtenäinen Kiinan tasavalta. Kuomintang katsoi, että Kiina ja Taiwan olivat yhtä valtiota, ja Kiinan laillinen hallitus oli Taiwanissa.

Taiwanille ei laadittu valtiosääntöä vaan ainoastaan poikkeustilalaki siksi aikaa, kunnes kommunistien kapina saataisiin kukistettua. Poikkeustilaa kesti kuitenkin vuoteen 1987 saakka, jolloin Kuomintang-puolueen valta-asema viimein päättyi.

Kiinan kansantasavalta ajoi puolestaan omaa yhden Kiinan politiikkaansa, jonka mukaan Taiwan oli osa Kiinan kansantasavaltaa.

Taiwan oli osa Kiinaa

  • 1600-luku:

    Hollantilaiset perustivat saarelle siirtokunnan, jonka he nimesivät Tayowaniksi nykyisen Tainanin alueen mukaan.

  • 1662:

    Kiina löi hollantilaiset meritaistelussa ja otti Taiwanin.

  • 1895:

    Japani voitti sodan Kiinan Qing-dynastiaa vastaan, ja Taiwan siirtyi Japanille. Taiwan oli Japanin ensimmäinen siirtomaa. Saaren japanilaistaminen alkoi vuonna 1919: japanin kielen käyttöön kannustettiin, oppivelvollisuus otettiin käyttöön ja raipparangaistukset kiellettin.

  • 1945:

    Toisen maailmansodan päättyessä Japani menetti kaikki valloittamansa alueet. Taiwan siirtyi Kiinan hallintaan.

  • 1949:

    Kiinan sisällissota kansallispuolueen Kuomintangin ja kommunistien välillä päättyi kansallismielisten häviöön. Kaksi miljoonaa kansallispuolueen kannattajaa pakeni Taiwaniin.

  • 1950:

    Korean sodan syttyminen sai Yhdysvallat antamaan täyden tuen Taiwanille, jottei kommunismi pääsisi leviämään Aasiassa.

  • 1958:

    Kiinan yritys valloittaa mantereen edustalla sijaitsevat pikkusaaret Taiwanilta epäonnistui Yhdysvaltain tuen ansiosta. Sen koommin Kiinan ja Taiwanin välillä ei ole ollut aseellisia yhteenottoja.

  • 1971:

    Kiinan kansantasavallasta tuli Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, ja Taiwan menetti jäsenyytensä.

  • 1979:

    Useimpien muiden länsivaltojen esimerkkiä seuraten myös Yhdysvallat tunnusti Kiinan kansantasavallan ja lopetti diplomaattisuhteet Taiwaniin.

  • 1987:

    38 vuotta kestänyt poikkeustila päättyi. Poikkeustilan aikana kansallispuolue Kuomintang oli ollut ainoa sallittu puolue Taiwanissa.

Vuonna 1949 Kiina yritti vallata Taiwaninsalmessa Kiinan rannikon tuntumassa sijaitsevat Kinmenin saaret Taiwanilta, mutta epäonnistui, ja Kiinan kansanarmeijan eteneminen pysähtyi.

Edelleen vuonna 1949 Taiwan yritti estää ulkomaalaisten alusten pääsyn Kiinaan.

Kun tilanne kääntyi Kiinan voitoksi, noin 12 000 taiwanilaista sotilasta pakeni Burmaan ja kävi sieltä käsin sissisotaa Kiinaa vastaan.

Det kinesiske flag
© Shutterstock

Nykytilanne: Kiina

Vuonna 2005 Kiinassa astui voimaan laki, jonka mukaan Kiinan kansantasavalta hyökkää Taiwaniin, mikäli se julistautuu itsenäiseksi.

Kiina tarjoaa tilanteen ratkaisuksi periaatetta ”yksi maa, kaksi järjestelmää”, jota sovelletaan Honkongissa ja Macaossa. Ratkaisu takaisi Taiwanille taloudellisen ja osittaisen poliittisen autonomian 50 vuodeksi.

Pekingin hallitus määräisi ainoastaan ulko- ja puolustuspolitiikasta. Taiwan ei kuitenkaan ole hyväksynyt Kiinan tarjoamaa ratkaisua.

Taiwanin tavoite Kiinan yhdistämisestä ei edennyt, eikä Yhdysvallat luvannut tukeaan, mikäli Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Korean sota kuitenkin muutti tilanteen.

Kun kommunistien hallitsema Pohjois-Korea hyökkäsi Etelä-Koreaan vuonna 1950, Yhdysvallat alkoi pelätä vaikutusvaltansa Kaakkois-Aasiassa hupenevan ja ryhtyi tukemaan Taiwania sen pyrkimyksissä vastustaa kommunistista Kiinaa.

Elokuussa 1958 Kiina ja Yhdysvaltojen rahallisesti ja aseellisesti tukema Taiwan ottivat jälleen yhteen Taiwaninsalmen pikkusaarten hallinnasta.

Osapuolet päätyivät pattitilanteeseen, ja lokakuun lopulla 1958 Kiina julisti ”parillisten päivien aselevon”, jonka mukaan tulitus jatkuisi vain parittomina päivinä.

Virallista rauhansopimusta ei solmittu, mutta räjähteiden sijaan saarille alettiin ampua lentolehtisiä.

Chiang Kai-shek

Tšiang Kai-šek johti Taiwania vuoteen 1975 asti.

© All over press

Taiwanin asema heikkeni

Kiinan kansantasavallalla ei aluksi ollut edustusta YK:ssa, vaan Kiinaa edusti Taiwan.

Kun Yhdysvaltojen ja Kiinan kansantasavallan suhteet lämpenivät, Kiina otettiin YK:hon vuonna 1971 ja Taiwan menetti paikkansa maailmanjärjestössä.

Kun Yhdysvallat ja Kiina vielä solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1979, Taiwan menetti Yhdysvaltojen virallisen sotilaallisen tuen.

Kiinan kansantasavallan järjestettyä massiivisen sotaharjoituksen vuonna 1995 Taiwaninsalmessa Yhdysvallat kuitenkin lähetti laivastoaan lähialueelle.

Det taiwanesiske flag
© Shutterstock

Nykytilanne: Taiwan

Alle 30 maata on tunnustanut Taiwanin. Suhde Kiinaan on jatkuva teema kaikessa Taiwanin poliittisessa elämässä.

Kansa ei halua Taiwanin liittyvän Kiinaan, muttei myöskään ärsyttää Kiinaa, sillä itsenäiseksi julistautuminen merkitsisi Kiinan hyökkäystä.

Asia on kirjattu Kiinan lainsäädäntöön irtautumisenvastaisen lain nimellä.

Toisaalta Kiinakin välttää hyökkäämästä Taiwaniin, sillä Yhdysvaltojen lainsäädännössä on Taiwan Relations Act, joka takaa tuen Taiwanille, mikäli Taiwaniin hyökätään.

Vuonna 2016 Taiwan valitsi ensimmäistä kertaa presidentikseen naisen, Tsai Ing-wenin. Taiwanin itsenäisyyttä ajava presidentti valittiin vuonna 2020 selvin luvuin toiselle kaudelleen.

Tätä pidettiin selvänä merkkinä siitä, että Taiwanilla ei ole aikomusta alistua Kiinan vaatimuksiin ainakaan lähitulevaisuudessa.

Maaliskuussa 2021 tehdyn mielipidekyselyn mukaan vain viisi prosenttia taiwanilaisista kannattaa Kiinan ”yksi maa, kaksi järjestelmää” -mallia eli ylivoimainen enemmistö vastustaa Kiinan pyrkimyksiä.

Sittemmin Kiinasta on tullut Taiwanin tärkein kauppakumppani, matkailu Kiinasta tuo Kinmenin saarille lisätuloja, ja kranaattien kuorista tehdyt veitset ovat suosittuja matkamuistoja.

Sekä Kiina että Yhdysvallat varovat loukkaamasta toisiaan Taiwanin asiassa. Kiinan painoarvo kuitenkin lisääntyy jatkuvasti sen talouden merkityksen kasvaessa.

Taiwanin kohtalo riippuu Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden kehittymisestä.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota