Ristiritarit kokivat julman kuoleman

Libanonissa arkeologit tekivät kammottavan löydön: kaksi joukkohautaa täynnä ristiritareita.

Libanonissa arkeologit tekivät kammottavan löydön: kaksi joukkohautaa täynnä ristiritareita.

R. Mikulski/DGA

Libanonista läheltä keskiaikaista Sidonin linnaa on löytynyt 25 luurankoa. Löytö on hämmästyttävä monin tavoin.

”Luissa on miekoilla ja kirveillä tehtyjä pisto- ja viiltojälkiä. Eniten vammoja on selkäpuolella, mikä viittaa siihen, että sotilaiden kimppuun on käyty takaa – ehkä heidän yrittäessään paeta. Vammojen sijainti viittaa siihen, että takaa-ajajat ovat olleet hevosen selässä. Osalla on vammoja niskassa, mikä voi johtua siitä, että heidät on otettu vangiksi ja mestattu”, selittää kaivausten johtaja Richard Mikulski Bournemouthin yliopistosta.

Yksi ristiritareista erottui joukosta, koska hänen tappamiseensa oli käytetty ylimitoitettua väkivaltaa.

”(Hän toim. huom.) oli saanut ainakin 12 vakavaa vammaa eli voidaan puhua 'overkillistä'. Hän on siis saanut paljon enemmän iskuja kuin tarvittiin tappamiseen”, Mikulski selittää.

Vammojen laatua ja yleisyyttä selvitettiin merkitsemällä kaikkien ritarien vammat yhteen luurankokaavioon. Keltaiset ja punaiset tähdet merkitsevät aseen murskaamia luita ja plussat pistojälkiä.

© R. Mikulski

Hauturina ehkä Ranskan kuningas

Luiden dna-analyysit paljastavat, että vainajat olivat ranskalaisia ristiritareita, jotka menehtyivät 1200-luvun aikana. Sidonin linnaan hyökättiin 1200-luvulla kahdesti: vuonna 1253 hyökkääjinä olivat mamelukit ja vuonna 1260 mongolit.

Jos ristiritarit kaatuivat vuonna 1253, heidät saattoi laskea hautaan itse Ranskan kuningas Ludvig IX. Keskiaikaisten lähteiden mukaan hän matkusti Sidoniin taistelun jälkeen ja hautasi ison määrän mätäneviä ruumiita.