Keskiajan viimeinen paavin siunauksella tehty ristiretki alkoi vuonna 1487. Kohteena olivat valdolaiset, pieni kristillinen yhteisö Ranskan ja Italian rajaseudulla.
Lahko syntyi 1100-luvulla, ja sen jäsenet painottivat vaatimatonta ja askeettista elämää ja pitivät köyhyydessä elämistä kristillisen ihanteen mukaisena.
Pian syntynsä jälkeen lahko erotettiin katolisen kirkon ehtoollisyhteydestä ja julistettiin kerettiläiseksi muun muassa, koska sen johtajat käänsivät itse Raamattua ja saarnasivat ilman kirkon lupaa.
Tämän jälkeen valdolaisia vainottiin vuosisatoja. Lopulta 1400-luvulla paavi sai niin tarpeekseen heistä, että julisti aloitettavaksi ristiretken lahkoa vastaan.
Valdolaiset pakenivat Alpeille linnoittamiinsa luoliin ja nousivat taisteluun paavin joukkoja vastaan.
Ankarista taisteluista huolimatta katoliset eivät saaneet lahkoa kokonaan hävitettyä.
Reformaation jälkeen valdolaiset liittyivät 1500-luvulla protestantteihin. Nykyisin heidän uskontoaan tunnustaa noin 30 000 ihmistä.
Vuonna 2015 paavi Franciscus pyysi virallisesti anteeksi valdolaisilta katolisen kirkon toteuttamia vainoja.