Muukalaislegioona: Kuolemaan asti Ranskan puolesta

Muukalaislegioona syntyi 16 vuotta Napoleonin Waterloon-tappion jälkeen, kun Ranska halusi palata jälleen suur­­vallaksi valloittamalla laajat siirtomaat muun muassa Afrikassa.

🔴 Muukalaislegioonan ja Ranskan armeijan valloitukset

© Shutterstock

Muukalaislegioona taisteli ympäri maailmaa

Muukalaislegioona lähetettiin vuonna 1831 Pohjois-Afrikkaan Algeriaan hyökänneen Ranskan armeijan avuksi. Siitä lähtien se rakensi lähes sadan vuoden ajan ranskalaista imperiumia ympäri maailmaa. Muukalaislegioonalaiset saivat palveluksensa jälkeen anoa Ranskan kansalaisuutta.

Muukalaislegioonalainen

Muukalaislegioona – Pääasiassa ulkomaisista värvätyistä koostuva Ranskan armeijan osasto, joka toimi mm. siirtomaissa.

Képi

Sotaretkillä autiomaassa legioonalaisten valkoiseen képi-lakkiin lisättiin niskaa auringolta suojaava valkoinen kangas. Perinteisesti legioonalaisen palkka maksettiin käteisenä pöydälle, mistä se sitten kaapaistiin kämmensyrjällä képiin.

Kirves

Kun muukalaislegioona saapui Algeriaan vuonna 1831, sen tehtävänä oli ojittaa soita, kaataa puita ja rakentaa teitä. Ranskan armeija piti muukalaislegioonaa pitkään vain raivaajina.

Le boudin

Ne varusteet, jotka eivät mahtuneet reppuun, käärittiin huopaan ja sidottiin kiinni repun päälle. Huopa oli alun perin punainen, ja niin varustekäärö sai nimen le boudin eli ”verimakkara”.

Shutterstock

Tunnus

Muukalaislegioonan tunnus, kranaatti, josta lähtee seitsemän liekkiä, näkyy muun muassa univormun napeissa ja arvomerkeissä.

Säärystimet

Kenkien tai saappaiden päällä sotilailla oli nahkaiset lyhyet nilkkaimet tai pitkät säärystimet, jotka suojasivat jalkineita likaantumiselta ja estivät pikkukiviä kulkeutumasta jalkineisiin.

Muukalaislegioonan kolme maineikasta taistelua

Aluksi kuri muukalaislegioonassa oli lepsua, mutta varsinkin kolmen kuuluisan taistelun jälkeen muukalaislegioonalaiset opittiin tuntemaan karskeina sotilaina.

©

Constantine

Hyökkäys Constantineen Algeriassa vuonna 1837 oli muukalaislegioonan ensimmäinen suuri voitto. Kaupungin korkealla kalliolla sijaitsevaa linnoitusta oli siihen asti pidetty voittamattomana.

©

Camarón

Ranska yritti 1860-luvulla liittää Meksikon imperiumiinsa, mutta yritys epäonnistui. Camarónin (ransk. Camerone) taistelussa muukalaislegioonalaiset osoittivat suurta rohkeutta.

©

Bac Ninh

Vuonna 1884 legioona komennettiin suuren kiinalaisarmeijan kimppuun Bac Ninhin kaupunkiin Pohjois-Vietnamissa sanoilla: ”Te olette sotilaita kuollaksenne, ja minä lähetän teidät paikkaan, jossa kuollaan.”

Danjoun käsiproteesi ­on ­esillä vuosittaisessa Camerone-paraatissa.

© DPA Picture Alliance / Imageselect

Tekokäsi on arvossaan

Muukalaislegioona viettää 30. huhtikuuta ns. Camerone-päivää Meksikossa vuonna 1863 kaatuneiden legioonalaisten muistoksi.

65 legioonalaista taisteli Camarónissa kapteeni Danjoun johdolla urheasti noin kolmeatuhatta kimppuunsa hyökännyttä meksikolaista vastaan.

Danjou, jolla oli puinen käsiproteesi, kannusti joukkonsa taisteluun mutta kuoli itse pian vihollisen luotiin.

Meksikolaiset tarjosivat peräti kolmesti legioonalaisille tilaisuutta antautua kunniakkaasti, mutta nämä kieltäytyivät aina, kunnes jäljellä oli enää kolme sotilasta.

Nykyisin muukalaislegioonalaisen suurin mahdollinen kunnia on saada kantaa Danjoun proteesia Camerone-päivän paraatissa.

Tiesitkö, että

… legioonalaiset eivät saaneet mennä Ranskaan,

vaan heidän oli pysyteltävä ulkomailla? Kielto sisältyi jo perustamissääntöihin vuonna 1831.

… säännöstä poikettiin

Ranskan ja Preussin välisen sodan aikana 1870–1871 sekä ensimmäisen maailmansodan aikana Saksan hyökättyä Ranskaan?

… muukalaislegioonassa ei puhuttu ranskaa

ennen vuotta 1835? Saksalaiset, puolalaiset, sveitsiläiset, flaamilaiset ja espanjalaiset pataljoonat käyttivät kukin omaa kieltään. Kun pataljoonat sekoitettiin, kieleksi tuli ranska.

… muulit

olivat muukalaislegioonalle korvaamaton apu Pohjois-Afrikassa, sillä ne kuljettivat varusteita ja haavoittuneita, mikä teki legioonasta aiempaa ketterämmän.

… muukalaislegioonan juhlamarssissa

puhutaan verimakkaroista ja siitä, miten niitä ei riitä belgialaisille? Toisessa säkeistössä ylistetään valmiutta kuolla legioonan puolesta.

… muukalaislegioonan motto

on ”marssi tai kuole”? Pitkillä marsseilla Saharassa ei ollut muita vaihtoehtoja. Keväällä 1900 kaksi komppaniaa marssi 1 835 kilometriä aavikon halki 72 päivässä, vaikka lämpötila oli 48 astetta ja vettä oli niukasti.

… hidas marssi

on muukalaislegioonan tunnusmerkki? Se ottaa paraateissa vain 88 lyhyttä askelta minuutissa, kun muu Ranskan armeija ottaa 120 askelta. Siksi muukalaislegioona tulee yhteisparaateissa aina viimeisenä.