Kahdesti vuodessa – keväällä ja syksyllä – Venäjällä koetaan rasputitsa, kelirikko eli rospuutto, jolloin lumi ja vesisade muuttavat maaperän ja asvaltoimattomat tiet savivelliksi. Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä yleinen rasputitsa johtuu siitä, että savipitoinen maa ei johda vettä pois vaan maan pintakerros kastuu, mikä vaikeuttaa liikkumista.
Historian varrella rospuutto on kuitenkin osoittautunut venäläisten parhaaksi liittolaiseksi. Useita kertoja savivelli – Kenraali Muta – on nimittäin pelastanut maan joutumasta valloitusarmeijoiden valtaan.
Jo 1200-luvulla kelirikko pelasti Novgorodin, kun uhkaava mongoliarmeija luopui yrityksestä tarpoa savivellin läpi. Myös Napoleonin armeija oivalsi vuonna 1812, että upottavat tiet tekivät hyökkäyksestä Venäjälle lähes mahdottoman tehtävän.
”Lumesta ja jäästä huokuva kosteus teki kylmyydestä vielä läpitunkevampaa, ja oli lähes mahdotonta vetää tykkivaunuja puolijäisessä mudassa”, ranskalainen historioitsija Adolphe Thiers kirjoitti.
Toisen maailmansodan aikana Saksan ajoneuvoilla oli vaikeuksia edetä Venäjällä kelirikon runtelemilla teillä.
Tiet muuttuivat saviuomiksi
Noin 130 vuotta myöhemmin Hitlerin armeija joutui samaan tilanteeseen itärintamalla, kun rospuutto hidasti Saksan etenemistä useilla kuukausilla vuosina 1941–1942 – ja luultavasti pelasti Moskovan.
”Tiet muuttuivat pohjattomiksi saviuomiksi, joita pitkin ajoneuvomme pystyivät liikkumaan vain etananvauhtia ja moottorit kovilla”, saksalainen kenraali Heinz Guderian kiteytti tilanteen.
Muta, joka on pelastanut Venäjän useita kertoja, on myös haitta venäläisille itselleen. Asiantuntija-arvioiden mukaan kelirikko voi heittää Venäjän taisteluvaunuille kapuloita rattaisiin Venäjän hyökätessä Ukrainaan.
