Etniset puhdistukset, nälänhätä ja joukkoraiskaukset ovat nykyään ”niin yleisiä, että niistä on tullut ’normaalia’”. Näin totesivat YK-tarkkailijat vuonna 2016 Sudanista, jossa on raivonnut sisällissota aina siitä lähtien, kun maa itsenäistyi Britanniasta vuonna 1956.
Historiallisesti Sudan on ollut etninen ja uskonnollinen tilkkutäkki, jossa pohjoisessa asuu arabiaa puhuvia muslimeja ja etelässä vallalla ovat kristinusko ja luonnonuskonnot. Britit hallinnoivat alueita erillisinä, mutta juuri ennen itsenäistymistä ne yhdistettiin.
Britit luovuttivat lähes kaiken poliittisen vallan pohjoisen johtajille, mikä johti ristiriitoihin pohjoisen ja etelän välillä.
2,5 miljoonaa uhria
Jo ennen kuin britit lähtivät Sudanista vuonna 1956, pohjoisen ja etelän välillä alkoivat taistelut, jotka jatkuivat vuoteen 2005 lukuun ottamatta 1970-luvun rauhansopimuksen aikaa.
Taistelu poliittisesta vallasta laajeni ajan mittaan taisteluun öljystä ja muista luonnonvaroista, ja siihen liittyi myös monia naapurimaita. Kaikkiaan sodissa sai surmansa jopa 2,5 miljoonaa ihmistä.
Vuonna 2005 solmittu rauha näytti rauhoittavan tilanteen pohjoisessa ja etelässä, mutta sen sijaan alkoi Darfurin kriisi lännessä. Tilanne etelässä muuttui jälleen pahemmaksi, kun Etelä-Sudan itsenäistyi vuonna 2011 ja alueen noin 60 etnistä ryhmää kääntyivät toisiaan vastaan.
Lokakuussa 2021 armeija kaappasi vallan Sudanissa ja julisti maahan poikkeustilan.
Suunniteltu siirtyminen demokraattiseen siviilihallintoon ei ole toteutunut, vaan sen sijaan armeija ja puolisotilaalliset joukot alkoivat taistella vallasta.
Keväällä 2023 armeijan ja puolisotilaallisten Rapid Support Forces (RSF) -joukkojen välillä syttyi raivokkaita taisteluja pääkaupunki Khartumissa. RSF koostuu pääosin niin sanotuista janjaweed-taistelijoista, jotka ovat tehneet väkivaltaisia iskuja Darfurin provinssissa ja Etelä-Sudanissa.