Venäjän vallankumouksen jälkeen Afganistan itsenäistyi muodollisesti brittien vallan alta, mutta Neuvostoliitto kahmi vuosikymmenten mittaan yhä enemmän vaikutusvaltaa Afganistanissa.
Vuonna 1973 Neuvostoliitto pyrki entisestään vahvistamaan mahtiaan tukemalla 40 vuotta kuninkaana toimineen Zahir Shahin syrjäyttämistä.
Uusi hallitsija oli pettymysr
Uusi hallitsija, Mohammad Daoud, kuitenkin ärsytti Neuvostoliittoa rajoittamalla kommunistien vaikutusta lainsäädännön keinoin. Hän kuoli kapinassa huhtikuussa 1978, minkä jälkeen maahan virtasi neuvostoliittolaisia sotilasneuvonantajia.
Islaminuskoiset afgaanit kuitenki vastustivat kommunistien valtaa, ja vastarinta levisi armeijassa. Iranin islamilainen vallankumous sai Neuvostoliiton tuntemaan asemansa niin uhatuksi, että 27. joulukuuta 1979 Neuvostoliiton tankit ja noin 200 000 sotilasta vyöryivät Afganistanin rajan yli ja miehittivät maan.
Yhdysvaltojen tukemat mujahedinit pakottivat kuitenkin lopulta supervallan polvilleen, ja Neuvostoliitto antoi periksi ja vetäytyi maasta vuonna 1989. Sota vaati noin 13 000 neuvostosotilaan ja ainakin miljoonan afgaanin hengen. Viisi miljoonaa afganistanilaista pakeni maasta.