Skyytit, kreikkalaiset, gootit, bysanttilaiset, mongolit, ottomaanit ja venäläiset –vuosituhansien ajan lukuisat kansat ovat sotineet saadakseen Krimin niemimaan haltuunsa.
Mustanmeren pohjoisrannalla sijaitseva Krim toimii siltana Euroopan ja Aasian välillä, ja se on ollut vuosituhansien ajan strategisesti tärkeä kaupan ja sotilaallisen laajentumisen solmukohta.
Vaikka Krim on ollut lukemattomien taistelujen näyttämönä, niin niemimaa on ollut hyökkääville armeijoille erittäin vaikea vallata.
Se johtuu pääasiassa Krimin ainutlaatuisesta maantieteellisestä sijainnista: niemimaata ympäröi lähes joka puolelta syvä meri, ja sen yhdistää mantereeseen vain kapea kannas.
Korkeat kalliot suojaavat mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan, ja kannaksen yli tulevia hyökkäyksiä on helppo torjua.
Toisen maailmansodan aikana kannaksella käytiin itärintaman verisimpiä taisteluita, ja Hitlerin hyvin öljytty sotakoneisto joutui käyttämään kuukausia taistellessaan tiensä noin 30 kilometrin pituisen kannaksen yli.
Krim yhdistyy mantereeseen 30 kilometriä pitkällä kannaksella. Se tekee strategisesti tärkeästä niemimaasta vaikeasti vallattavan.
Kaupungit olivat lujasti linnoitettuja
Niemimaan suurimpia kaupunkeja on varustettu erittäin vahvoilla linnoituksilla jo vuosisatoja.
Esimerkiksi Sevastopolia ympäröivät linnoitukset, tykistöasemat, miinakentät, patterit ja tunneliverkosto, joiden takia kaupunkia oli käytännössä mahdotonta vallata.
Krimin sodassa (1853–56) liittoutuneet piirittivät kaupunkia vuoden ajan ennen kuin se kukistui, ja Venäjän sisällissodassa (1917–22) Sevastopolin läpäisemätön puolustus teki siitä yhden keisarillisen valkoisen armeijan viimeisistä linnakkeista bolševikkejä vastaan.
Taistelu Krimistä
Venäjän ja Turkin sota (1768–74)
Syy:
Venäjä halusi laajentaa vaikutusvaltaansa etelään ja päästä Mustallemerelle. Tärkeä askel siinä oli Krimin valtaaminen, ja se oli ottomaanien suojeleman vasallivaltion hallinnassa.
Seuraus:
Rauhansopimus antoi Venäjälle pääsyn kahteen Mustanmeren satamaan ja Krimin hallinnan. Venäjä tunnustettiin myös ottomaanien hallitsemien kristittyjen suojelijaksi.
Krimin sota (1853–56)
Syy:
Venäjä halusi lisää valtaa Etelä-Euroopassa, mutta Euroopan suurvallat olivat huolissaan alueen voimatasapainosta ja halusivat estää Venäjän laajentumisen.
Seuraus:
Krimin sodan seurauksena alueet eivät vaihtaneet omistajaa, mutta Mustameri julistettiin puolueettomaksi alueeksi, mikä oli tappio suuruudesta haaveilleelle Venäjälle.
Venäjän sisällissota (1917–22)
Syy:
Venäjän vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen maa oli syvästi jakautunut. Bolševikit olivat syrjäyttäneet tsaari Nikolai II:n, mutta hänelle uskolliset joukot ryhtyivät taisteluun tsaarin vallan palauttamiseksi.
Seuraus:
Viisi vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen tsaarin joukot joutuivat jättämään viimeisen linnakkeensa Venäjän maaperällä eli Krimin. Bolševikit vakiinnuttivat valtansa ja perustivat Neuvostoliiton.
Krimin kampanja (1941–44)
Syy:
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon vuonna 1941 Krimistä tuli natseille tärkeä kohde, koska se olisi taannut Mustanmeren hallinnan ja mahdollisuuden katkaista Neuvostoliiton huoltolinjat.
Seuraus:
Heinäkuussa 1942 saksalaiset valtasivat Krimin viimeisen kaupungin, Sevastopolin, kuukausia kestäneiden kiivaiden taistelujen jälkeen. Vuonna 1944 neuvostoliittolaiset aloittivat vastahyökkäyksen, joka ajoi saksalaiset pois alueelta.