Britannian ilmavoimien marsalkka Stuart Peach totesi vuonna 2017, että Naton tulisi pikaisesti turvata länsimaiden vedenalaiset kaapelit ”Venäjän modernisoidun laivaston uhalta”.
Merenpohjassa on noin 875 000 kilometriä kaapeleita, jotka yhdistävät länsimaat toisiinsa ja hoitavat lähes kaiken maailmanlaajuisen viestinnän. Lisäksi kaapelit mahdollistavat yli 8,7 biljoonan euron edestä rahoitus- ja maksuliikennettä – joka päivä.
”Merikaapelit ovat osa kriittistä infrastruktuuria ja elintärkeitä modernille elämäntavalle ja digitaalitaloudelle, mutta ne ovat riittämättömästi suojattuja ja erittäin alttiita hyökkäyksille”, Peach totesi.
Nykyään lännen merikaapelit ovat haavoittuvampia kuin koskaan, sillä vuodesta 2017 lähtien Venäjä on vain parantanut kykyään kartoittaa merenpohjaa ja sabotoida lännen vedenalaisia datavaltimoita.
Venäjän GUGI-laivastoon kuuluu muun muassa yksi maailman suurimmista sukellusveneistä, 184 metrin pituinen ydinkäyttöinen Belgorod.
GUGI on Putinin silmäterä
Venäjän merenpohjan valtiuden varmistaa maan puolustusministeriön salainen syvänmerentutkimuksen päähallinto GUGI.
Venäjän sukellusveneet ja pinta-alukset ovat vuosikymmenien ajan kartoittaneet lännen vedenalaista internet-, kaasu- ja sähköinfrastruktuuria Barentsinmeren laivastotukikohdasta käsin osana Venäjän valmistautumista mahdolliseen sotaan.
GUGI perustettiin kylmän sodan aikana 1960-luvulla tarkkailemaan vihollista ja keräämään tiedustelutietoa. Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvulla GUGIn otti haltuunsa Venäjä, joka on sittemmin investoinut sen toimintaan valtavia summia.
Nykyään GUGIn toiminta on strategisesti huimasti länsimaita edellä, ja se on tehnyt Venäjästä merenpohjan kiistattoman yksinvaltiaan.
GUGIn alusten kokonaismäärää ei tiedetä, mutta sillä on käytössään niin sukellusveneitä, vakoilualuksia kuin siviilialuksiakin.