Pikaopas: Kuuban kriisi

Lokakuu 1962: Kansat sekä idässä että lännessä jännittivät, tuhoutuuko maailma, kun satelliittikuvat olivat paljastaneet Neuvostoliiton ydinohjustukikohdan Kuubassa. Kylmä sota oli muuttua tulikuumaksi...

Lokakuu 1962: Kansat sekä idässä että lännessä jännittivät, tuhoutuuko maailma, kun satelliittikuvat olivat paljastaneet Neuvostoliiton ydinohjustukikohdan Kuubassa. Kylmä sota oli muuttua tulikuumaksi...

ClassicStock/Imageselect

Milloin?

14.–28. lokakuuta 1962

Missä?

Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa ja Kuubassa.

Mitä?

  1. lokakuuta yhdysvaltalainen vakoilulentokone kuvasi Neuvostoliiton keskipitkän matkan ydinohjustukikohdan Kuubassa.

Kun Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedy näki kuvat, hän perusti Valkoiseen taloon sotaneuvoston. Monet Kennedyn neuvonantajista suosittelivat iskua tukikohtaan, mutta Kennedy asettikin Kuuban laivastosaartoon.

Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov selitti, että ohjusten tarkoituksena oli ehkäistä Yhdysvaltojen hyökkäys Kuubaan.

”Meille riittää, että lyömme USA:n ensimmäisellä kerralla.” Hruštšovin vastaus Kennedyn ­väitteeseen, jonka mukaan USA pystyisi ­tuhoamaan Neuvostoliiton ydinaseillaan kahteenkin kertaan.

Sitten selvisi, että joukko Neuvostoliiton aluksia oli matkalla Kuubaan lastinaan tarvikkeita saarella jo oleviin ohjuksiin.

Koko maailma pidätti hengitystään peläten, että suurvaltojen välille syttyisi ydinsota, kun laivat pääsisivät perille.

Neuvostoalukset kuitenkin kääntyivät takaisin vain muutaman kilometrin päässä Yhdysvaltojen saartorenkaasta.

Kuubassa olevat ohjukset olivat yhä laukaisuvalmiita, mutta Hruštšov lupautui viemään ne pois, jos Yhdysvallat ei hyökkäisi Kuubaan.

Kennedy suostui Hruštšovin vaatimukseen siitäkin huolimatta, että yhdysvaltalainen tiedustelukone ammuttiin alas Kuuban yllä 27. lokakuuta.

Nikita Hruštšov oli tehnyt valtiovierailun Yhdysvaltoihin vain kolme vuotta ennen Kuuban ohjuskriisiä.

© World History Archive / Imageselect

Miksi?

Fidel Castro ja hänen vallankumousjoukkonsa olivat vuonna 1959 syrjäyttäneet Kuuban diktaattorin, Yhdysvaltojen tukeman Fulgencio Batistan, vallasta.

Castron hallinto valtiollisti Kuubassa toimivia yhdysvaltalaisyrityksiä ja kielsi uhkapelin ja prostituution, jotka olivat olleet Yhdysvaltojen mafialle tärkeitä tulonlähteitä.

Castro toteutti Kuubassa myös mittavia työ- ja maauudistuksia ja ohjasi maan politiikkaa kohti sosialismia. Yhdysvaltoihin paenneet kuubalaiset vaativat Castron hallinnon syrjäyttämistä.

Yhdysvallat suunnittelikin salaista operaatiota jo presidentti Eisenhowerin hallintokauden lopulla, ja uusi presidentti John F. Kennedy hyväksyi sen vastahakoisesti.

Kuubasta paenneiden joukkojen maihinnousu Sikojenlahdelle Kuubaan vuonna 1961 epäonnistui, ja Castro pyysi Neuvostoliitolta suojelua uutta hyökkäystä vastaan.

Presidentti Kennedyn salamurha järkytti niin Yhdysvaltoja kuin muutakin maailmaa.

© Granger Historical Picture Archive / Imageselect

Mitä sitten tapahtui?

Kuuban kriisi ratkesi vasta, kun presidentti Kennedy suostui kaikessa hiljaisuudessa vetämään Yhdysvaltojen ydinohjukset Turkista, jos Neuvostoliitto poistaisi omat ydinohjuksensa Kuubasta.

1963

Valkoisen talon ja Kremlin välille perustettiin kiinteä puhelinyhteys, niin sanottu kuuma linja, jonka avulla haluttiin varmistaa suurvaltojen välinen keskusteluyhteys mahdollisten tulevien kriisien aikana.

1963

Presidentti Kennedy murhattiin Dallasissa 22. marraskuuta. Murhasta epäilty Lee Harvey Oswald kuitenkin ammuttiin, ennen kuin hänet ehdittiin viedä oikeuden eteen.

Monien Kennedyn kuolemaan liittyvien salaliittoteorioiden mukaan Yhdysvaltoihin paenneet kuubalaiset murhasivat presidentti Kennedyn.

1964

Joukko Neuvostoliiton korkeimman poliittisen johtoelimen, politbyroon, jäseniä syrjäytti Nikita Hruštšovin vallasta.

2016

Fidel Castro kuoli luovutettuaan joitakin vuosia aikaisemmin vallan Raúl-veljelleen.