Ydinsota

Montako kertaa maailma on ollut ydinsodan partaalla?

Kuuban kriisiä vuonna 1962 on sanottu ”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi hetkeksi”. Tuolloin USA ja Neuvostoliitto olivat vähällä ajautua ydinsotaan – mutta eivät ensimmäistä eivätkä viimeistä kertaa.

Kuuban kriisiä vuonna 1962 on sanottu ”ihmiskunnan historian vaarallisimmaksi hetkeksi”. Tuolloin USA ja Neuvostoliitto olivat vähällä ajautua ydinsotaan – mutta eivät ensimmäistä eivätkä viimeistä kertaa.

Shutterstock

Neuvostoliittolaisella laivastoupseerilla Vasili Arhipovilla oli käsissään koko maailman kohtalo 27. lokakuuta 1962.

Kaksi viikkoa aiemmin Yhdysvaltojen lentokoneet olivat havainneet Kuubassa Neuvostoliiton ohjustukikohdan, joka uhkasi Yhdysvaltojen kaupunkeja.

USA käynnisti laivastosaarron estääkseen Neuvostoliiton sotalaivoja pääsemästä Kuubaan, ja Neuvostoliitto vastasi lähettämällä alueelle ydinohjuksilla aseistettuja sukellusveneitä.

Arhipovin sukellusveneen lymyillessä syvyyksissä Yhdysvaltojen sotalaivojen saartamana ja vailla viestiyhteyksiä Moskovaan kaksi hänen kollegaansa päätti laukaista aluksen ydinohjukset Yhdysvaltoihin.

Painostuksesta huolimatta Arhipov ei antanut laukaisulle lupaa.

Ydinsota

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ajautuivat useita kertoja tuhoisan ydinsodan partaalle.

© Shutterstock

”Ihmiskunnan historian vaarallisin hetki”

Arhipovin päätös saattoi pelastaa maapallon tuhoisalta ydinsodalta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä.

”Se ei ollut vain kylmän sodan vaarallisin hetki – se oli koko ihmiskunnan historian vaarallisin hetki”, totesi presidentti John F. Kennedyn neuvonantaja Arthur M. Schlesinger Jr.

Kuuban kriisi vuonna 1962 ei kuitenkaan ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun maailma on ollut vähällä suistua ydinsotaan.

Historioitsijoiden arvioiden mukaan USA ja Neuvostoliitto (ja myöhemmin Venäjä ) ovat olleet lähellä ydinsotaa ainakin 22 kertaa – viimeksi vuonna 1995, jolloin venäläinen tutka tulkitsi norjalaisen tutkimusraketin Yhdysvaltojen ohjusiskuksi.

Neuvostoliiton romahduksen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen ydinaseita vähennettiin merkittävästi. Eri puolilla maapalloa on kuitenkin yhä noin 13 000 ydinkärkeä, joista noin 90 prosenttia on Yhdysvaltojen ja Venäjän hallussa.

Alkuvuodesta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkasi Yhdysvaltoja ja Natoa ydinaseilla, mikäli länsi puuttuisi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.