Talvisota

Mitä suomettuminen tarkoittaa?

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi jäi yksin Neuvostoliittoa vastaan. Koska Suomelle oli tärkeintä säilyttää itsenäisyytensä, se joutui tekemään sopimuksen verivihollisensa kanssa.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi jäi yksin Neuvostoliittoa vastaan. Koska Suomelle oli tärkeintä säilyttää itsenäisyytensä, se joutui tekemään sopimuksen verivihollisensa kanssa.

Military Museum of Finland

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen kuvaili kerran suomettumista ”taidoksi kumartaa itään pyllistämättä länteen”.

Käsite ”suomettuminen” syntyi viittaamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1948 Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa YYA- eli ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimuksen torjuakseen Neuvostoliiton uhan.

Sopimuksessa Suomi muun muassa sitoutui puolustamaan alueitaan, jos sen kautta yritettäisiin hyökätä Neuvostoliittoon. Lisäksi Suomen edellytettiin pitävän tiettyä etäisyyttä länteen ja Natoon. Suomesta tuli siis puskurivyöhyke lännen ja itäblokin väliin.

Talvisota

Suomi taisteli sinnikkäästi Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa 1939–1940. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi pyrki kaikin keinoin torjumaan Neuvostoliiton uhan.

© Military Museum of Finland

Lehdistö harjoitti itsesensuuria

Suomi siis säilytti itsenäisyytensä, mutta poliittinen johto joutui myötäilemään suuren itänaapurin politiikkaa.

Lisäksi lehdistö harjoitti itsesensuuria ja vältti kaikkea Neuvostoliiton arvostelua eikä esimerkiksi Neuvostoliittoa arvostelevia kirjoja tai elokuvia julkaistu.

Suomettuminen-termiä alettiin käyttää negatiiviseen sävyyn etenkin Saksassa Suomen Neuvostoliittoa myötäilevästä ulko- ja sisäpolitiikasta. Sittemmin käsite on yleistynyt kuvaamaan pieniä maita, jotka yrittävät luovia levottomassa poliittisessa tilanteessa ja taata olemassaolonsa myötäilemällä vahvempia valtioita.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 jotkut asiantuntijat ovat esittäneet, että Ukrainan ”suomettuminen” voisi olla tie ulos verisestä sodasta.